Huono pääsykoejärjestelmä on johtanut puolustuvoimat vakavampaan kriisiin kuin laitoksessa itse ymmärretään, väittää KTM Mika Aalto väitöskirjassaan. Väitös tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa torstaina.http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2012/04/23/vaitos-huono-paasykoejarjestelma-pilaa-suomen-puolustusvoimat/201227962/12
KTM Mika Aallon johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan aineeseen kuuluva väitöskirja Strategin tragedia. Suomalaisupseerit clausewitzlaisina strategeina tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa torstaina 26.4.2012http://econ.aalto.fi/fi/current/news/view/2012-04-19-002/
Mika Aallon työ on varmaankin tehnyt johtamisen laitokselle, koska väitöskirjan aihe ei kyllä kuulu kv. liiketoiminnan alueeseen.
http://management.aalto.fi/fi/
Lukematta väitöskirjaa voinen kommentoida sen verran, että käsittääkseni monen tyyppisen organisaation toiminnalle on tärkeämpää, että johdosta löytyy erilaisia persoonallisuustyyppejä eli akateeminen sotateoreetikko ei välttämättä ole paras johtaja jokatilanteessa. Johtajuus on tilanne sidonnaisempaa ja siinä monesti korostuvat yhteistyötaidot. Tosin johtoryhmässä olisi hyvä olla useammanlaista kokemusta ja persoonia tehokkaan lopputuloksen aikaansaamiseksi.
Kaikki kritiikki on kannatettavaa. Puolustusvoimat varmaan perehtyy tarkasti tai sitten perehdyttyään toteaa, että olipahan mielipide.
VastaaPoistaUpseerit valitaan peruskoulutukseen valintakokeen perusteella. Valintakokeessa karsitaan psykopaatit, sotahullut, sairaat, rikolliset ja huumausaineiden käyttäjät. Jos samalla karsiutuu joku Mika Aallon esille nostama vuosisadan strategianero, antaa mennä vaan.
Ylimpiin tehtäviin valitaan sopivat jatkokoulutuksen ja osoitettujen näyttöjen perusteella, hyvä niin.
Luultavasti ei ole mitään tehokasta menetelmää ennustaa kuka pystyy tositilanteessa johtamaan joukkoja.
VastaaPoistaNiukkojen ensitietojen perusteella väittelijä puhuu erittäin pienestä segmentistä, puolustusvoimien strategisesta suunnittelusta. Maanpuolustuskorkeakoulun tehtävänä on kouluttaa Bologna prosessin kandi-maisterin tutkintojen rinnalla upseereja, rauhanajan sotilaskasvattajia ja kouluttajia sekä sodanajan pataljoonan tai vastaavalle joukolle päälliköitä ja komentajia. Tämä kaksijakoisuus kieltämättä saattaa karsia ns. akateemisia tyyppejä jo pääsykokeissa. Anonyymiä lainaten"antaa mennä". Sivumennen tosin voi kysyä minkälainen on akateeminen tyyppi. Nuorella opiskeluaan aloittavalla ihmisellä on valittavaan monia polkuja. Useimmat eivä ole valitsemallaan uralla luonnonlahjakkuuksia mutta monet ovat siitä huolimatta saavuttanneet loistavia tuloksia akateemisena tutkijana tai akateemisesti kouluteettuna asiantuntijana yksityisellä tai julkisella sektorilla.
VastaaPoistaMaanpuolustuskorkeakoulu on ammatillisen- ja tiedekorkeakoulun taipaleellaan tavoittelemassa sivistysyliopiston asemaa, joka antaa nuorelle upseerille akateemisen kasvamisen ja upseerintutkinnon myötä valmiudet,kenraali Ehrnroothin sanoin: ihmisen ehkä vaikeimpaan tehtävään, johtaa kanssaihmisiään sodassa.
Maanpuolustuskorkeakoulu (MPKK) läpäisi kehuvin arvosanoin korkeakoulujen arviointineuvoston arvioinnin. Kaikki Suomen yliopistot ja korkeakoulut eivät muuten ole vielä arviointiin uskaltautuneet - miksiköhän?
VastaaPoistaMPKK on kehittänyt ja kehittää toimintaansa mm. ko. arvioinnin palautteen perusteella.
Mitä lisäarvoa Mika Aallon tutkimus toi keskusteluun?
Ensinnäkin, hakijamäärän turvaamiseksi upseerien ammatin kilpailukyky on turvattava nousujohteisella urakehityksellä ja kilpailukykyisillä palkoilla kaikilla tehtävätasoilla.
Toiseksi, hakijoiden soveltuvuus on testattava akateemisten valmiuksien lisäksi ,tai oikeastaan ennen niitä, soveltuvuuskokeilla: johtajaominaisuudet, paineensietokyky, fyysinen suorituskyky, terveys, huumausainetestit jne.
Kolmanneksi, upseereita on edelleen koulutettava puolustusvoimien eri tehtäviin osaamisvaatimusten perusteella perustutkinnoilla (sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinto) ja jatkotutkinnoilla (yleisesikuntaupseerin tutkinto ja sotatieteiden tohtorin tutkinto). Upseerien osaaminen on varmistettava jatkossakin tehtävissä harjaantumalla eri toimialoilla, hallintoyksiköissä ja kansainvälisissä tehtävissä.
Neljänneksi, ylimpien upseerein tehtävät ja palkkaus on pidettävä kilpailukykyisinä.
Aallon tutkimus vahvisti jo aiemmin tiedossa olleita asioita ja antanee aihetta yllä olevien johtopäätösten varmistamiseen. Suomella on niin hyvät upseerit kuin kansa haluaa ja ansaitsee.