Venäjän isku Puolaan

---

🎯 Strategiasimulaatio: "Operaatio Vartija"

🗺️ Tilannekuva

• Aika: Syyskuu 2025
• Sijainti: Itäinen Puola, erityisesti Białystokin ja Lublinin alueet
• Hyökkääjä: Venäjän asevoimat, noin 150 000 sotilasta, panssarijoukkoja ja ilmavoimia
• Puolustus: Puolan asevoimat, NATO:n nopean toiminnan joukot, siviilipuolustus aktivoitu

---

🧠 Vaihe 1: Tiedustelu ja tilanneanalyysi

• Tekoäly analysoi satelliittikuvia, droonien dataa ja viestiliikennettä.
• Ennustaa hyökkäyksen painopisteet: panssariyksiköt etenevät kohti Varsovaa kolmelta suunnalta.
• Tunnistaa kriittiset infrastruktuurit (sillat, rautatiet, voimalat) ja ehdottaa suojatoimia.

---

🛡️ Vaihe 2: Puolustusstrategia

• Tekoälyn ehdotus: Käytä "syvyyspuolustusta" — ei suoraa vastarintaa rajalla, vaan vetäytyminen ja vastahyökkäykset.
• Joukkojen sijoittelu:
  • 1. Mekanisoitu prikaati siirtyy Lubliniin.
  • Ilmatorjunta keskitetään Varsovan ympärille.
  • NATO:n ilmavoimat saapuvat tukemaan Baltian suunnasta.

---

📡 Vaihe 3: Kansainvälinen koordinointi

• Tekoäly laatii tilannekatsauksen NATO:n komentokeskukselle.
• Aktivoi artikla 5:n mukaisen avunpyynnön.
• Koordinoi joukkojen saapumista Saksasta ja Baltian maista.

---

🧬 Vaihe 4: Siviilien suojelu

• Evakuointireitit optimoidaan tekoälyn avulla: nopeimmat ja turvallisimmat reitit kartalle.
• Siviiliväestölle lähetetään reaaliaikaisia varoituksia ja ohjeita.
• Sairaaloiden ja logistiikkakeskusten resurssit jaetaan uudelleen.

---

🔄 Vaihe 5: Vastahyökkäys ja tilannearvio

• Tekoäly simuloi 3 skenaariota:
  1. Nopea vastahyökkäys: korkea riski, mutta mahdollisuus katkaista eteneminen.
  2. Kuluttava puolustus: hidastaa vihollista, mutta vaatii resursseja.
  3. Diplomaattinen painostus: yhdistetään sotilaalliseen torjuntaan.

Valittu strategia: Kuluttava puolustus + NATO:n ilmaiskuilla tuettu vastahyökkäys.

---

🧮 Lopputulos (simuloitu)

• Hyökkäys hidastuu merkittävästi 10 päivän sisällä.
• NATO:n joukot saapuvat täysimääräisesti 14 päivän kohdalla.
• Siviilitappiot minimoitu tekoälyn ohjaaman evakuoinnin ansiosta.
• Diplomatia käynnistyy, ja tulitaukoa neuvotellaan.

---

Copilotin tekemä.

Paluu 'Nam

Ydinsota ja AI

AI on kätevä myös sodassa.

But some AI scientists believe the Pentagon has already started down a slippery slope by rushing to deploy the latest generations of AI as a key part of America’s defenses around the world. Driven by worries about fending off China and Russia at the same time, as well as by other global threats, the Defense Department is creating AI-driven defensive systems that in many areas are swiftly becoming autonomous — meaning they can respond on their own, without human input — and move so fast against potential enemies that humans can’t keep up.

https://www.politico.com/news/magazine/2025/09/02/pentagon-ai-nuclear-war-00496884 

Autonomiset asejärjestelmät, modernit sotateknologiat, sotilasinnovaatiot

Petteri Hemminkin haastattelu.

 

 

Sotateoria

Ilmari Käihkön luento sotateoriasta.

https://www.youtube.com/@KaihkoIlmari 

Kvanttinavigointi tuo lisää tarkkuutta navigointiin

GPS signaalia käytetään paljon navigoinnissa. Nyt Yhdysvallat testaa kvanttiteknologiaan perustuvaa navigointijärjestelmää.

https://singularityhub.com/2025/08/22/quantum-alternative-to-gps-will-be-tested-on-the-us-militarys-x-37b-spaceplane/ 

GlobalEye ja Saab

SAAB tuli yön yli maailman nykyaikaisimman AWACS koneen toimittajaksi, kun Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth ilmoitti USAn luopuvan AWACS koneista ja siirtymisestä avaruuspohjaiseen ilmataistelunjohtoon. Tämä avaa SAABille ainutkertaisen mahdollisuuden nousta AWACSien ja muiden ilmataistelujohtojärjestelmien suurtoimittajaksi. 

https://epamuodikkaitaajatuksia.com/2025/08/22/nyt-on-globaleyella-ja-saabilla-hyvin-pullat-uunissa/ 

Sodan sumu

Sodan käynnissä informaation hallinto on menestyksen a ja ö. Viholliselle pitää syöttää pajunköyttä. Hämärrä omien joukkojesi sijainti jne ja pyri saamaan selville vihollisen todelliset aikeet jne. Illuusioiden syöttö viholliselle on erittäin tärkeää. Anna vihollisen kuvitella menestyvänsä sota aikeissa. Sotke sodan näyttämö. Anna vihollisen luulla ystäviänsä vihollisiksi ja toisin päin. Yksi viesti oikeassa paikassa voi rikkoa syvänkin ystävyyden. Toimi ystävänäsi kaaos. Ole armollinen vihollisellesi ja anna hänelle mahdollisuus paeta.

Droonit ja droonien torjunta

Venäjä on terrorisoinut Ukrainan kaupunkeja iranilaisvalmisteisilla Shahed-drooneillaan jo yli kahden vuoden ajan. Ukraina on oppinut torjumaan hitaita ja matalalla lentäviä kohteita tehokkaasti.

Shehedit kyettiin torjumaan kauan lähes 100-prosenttisesti, kertoo The Economist -lehti.

Tämän vuoden alkupuolella torjuntaprosentti alkoi laskea ja yhä useampi venäläisdrooni päästä kohteeseensa.

Tämä johtuu toisaalta Venäjän lähettämien droonien määrän kasvusta, toisaalta uuden, kehittyneemmän droonityypin käyttöönotosta. Venäjä on alkanut itse valmistaa Geran-3-nimistä droonia.

https://yle.fi/a/74-20177026 

Aseet kehittyvät.Aina kun keksitään hyökköysase niin samalla tulee tarve vasta-aseelle. Tällainen kierre sitten jatkuu ikuisesti eli hommaa riittää. 

Ydiniskuja odotellessa

Nyt on jännä tilanne päällä. Yhdysvallat ja Venäjä valmistautuvat ydiniskuihin. Alle voit kirjoittaa mikä on ensimmäinen kohde?

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011373191.html 

Helsinki on sen verran lähellä Pietaria että se ei todennäköisesti ole ensimmäinen kohde mutta antaa katsoa. Moni kristitty Suomessa rukoilee kurkku suorana, että ensimmäinen isku kohdistuisi juuri Helsinkiin. Terveisiä sinne ruokouspiiriin! 

Co-Pilotin mielipide:

Ydinsodan skenaario Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä on äärimmäisen vakava ja spekulatiivinen aihe, mutta strategisessa ajattelussa on olemassa arvioita siitä, mitkä kohteet voisivat olla ensisijaisia, jos tällainen konflikti koskaan tapahtuisi. Alla on yleiskatsaus siihen, millaisia kohteita molemmat maat voisivat pitää ensisijaisina:

---

🎯 Ensimmäiset mahdolliset kohteet ydinsodassa

🏢 1. Sotilaalliset tukikohdat ja komentokeskukset

• Yhdysvalloissa:

  • NORAD (North American Aerospace Defense Command) – Colorado
  • Offuttin lentotukikohta – Nebraska (US Strategic Command)
  • Minutin ohjustukikohdat – Montana, North Dakota, Wyoming
  • Naval Submarine Base Kings Bay – Georgia

• Venäjällä:

  • Komentokeskukset Moskovan alueella
  • Ohjustukikohdat Uralin ja Siperian alueilla
  • Severomorskin laivastotukikohta – Murmansk

🏙️ 2. Suurkaupungit ja poliittiset keskukset

• Yhdysvalloissa:

  • Washington D.C. – hallinnollinen keskus
  • New York – taloudellinen ja symbolinen kohde
  • Los Angeles, Chicago – väestökeskittymät

• Venäjällä:

  • Moskova – hallinnollinen ja poliittinen keskus
  • Pietari – taloudellinen ja kulttuurinen keskus
  • Jekaterinburg – strateginen sijainti Uralilla

🚀 3. Ydinasejärjestelmien sijoituspaikat

• Ohjussiilot, lentotukikohdat ja sukellusveneiden tukikohdat
  • Molemmat maat pyrkisivät lamauttamaan toistensa ydiniskukyvyn mahdollisimman nopeasti.

---

🔄 Vastaisku ja MAD-doktriini

Molemmat maat noudattavat MAD-periaatetta (Mutually Assured Destruction), eli jos toinen maa aloittaa ydinhyökkäyksen, toinen vastaa tuhoisalla iskulla. Tämä pelote on estänyt ydinsodan toteutumisen kylmän sodan jälkeen.

---

🧠 Miksi tämä on tärkeä ymmärtää?

Tällaiset skenaariot eivät ole vain sotilaallisia laskelmia, vaan ne liittyvät globaaliin turvallisuuteen, diplomatiaan ja rauhan ylläpitämiseen. Ydinsodan seuraukset olisivat katastrofaaliset koko ihmiskunnalle – ei vain osapuolille.

---

Jos haluat, voimme tarkastella historiallisia kriisejä kuten Kuuban ohjuskriisiä, tai miten nykyteknologia (esim. hypersoniset aseet tai tekoäly) vaikuttaa ydinstrategiaan. Kiinnostaako jokin näistä näkökulmista?

Lienee selvää, että ensi-iskussa Venäjä pyrkisi tekemään pienen iskun ja sitten iskuja vaihdettaisiin aina kasvavilla vahingoilla; eli tik-tok periaate. En tässä tilanteessa usko Venäjän ensimmäisenä iskevän kohteeseen Yhdysvalloissa vaan näkisin iskun ensikohteena jonkun vähempiarvoisen kohteen Euroopassa: Helsinki voisi olla tällainen! 

Hävittäjät vanhentuneita

Nyt on pitkälti käynyt se mitä aikanaan Jussi varotti. Uudet hävittäjät ovat käyneet vanhanaikaisiksi (Lockheed Martin F-35). Aikanaan kun hävittäjät ostettiin oli jo näkyvissä, että droonit tulevat ja lujaa. Miehitetty hävittäjä ei voi millään taistella miehittämätöntä konetta vastaan. Ihminen ei yksinkertaisesti kestä kyydissä vaan rajuissa ilmataisteluliikkeissä väistämättä menettää tajuntanta ja kuolee pois. 

Aikanaan me Jussi Mediassa suosittelimme, että rahat pitäisi laittaa tekoälyn kehitykseen ja droonien tuotantoon. Muu on turhuu humpuukia ja rahan tuhlausta. Harmi, että tilanne kehittyi nyt siten kuin se on kehittynyt mutta askelmerkit olivat varsin selvät. Rahat tuhlattiin humpuukiin ja nyt sitten joudutaan syömään ruohoa kun ei muuhun ole enää varaa.

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011377407.html 

https://demokraatti.fi/evp-upseeri-nailla-laitteilla-venaja-voisi-iskea-meillekin-kiistaen-kaiken 

Nyt pitäisi kaikki rahat keskittää Superälyyn, kaikki muu on lapsellista vouhotusta. 

https://www.jarmokoponen.fi/2025/07/29/sotarikokset-ukrainassa-siviilien-kauhuna-droonit/ 

https://www.reuters.com/graphics/UKRAINE-CRISIS/DRONES/dwpkeyjwkpm/ 

Pervitin sodassa

Tekoäly amerikan politiikassa

War Games nykyaikaan

War Games on amerikkalainen tietokone elokuva. Minkälainen se olisi jos se tehtäisiin nyt kun tietokoneet ovat paljon osaavampia kuin 80-luvulla.

https://jpoli.blogspot.com/2025/04/tekoaly-ottamassa-yhdysvaltain.html 

Bingin käsitys asiasta:

Hyvä kysymys! Jos *WarGames* tehtäisiin tänä päivänä, sen keskeinen teema – tekoälyn ja ihmisen vuorovaikutus sodankäynnissä – olisi entistä ajankohtaisempi. Vuoden 1983 elokuvassa nuori hakkeri vahingossa aktivoi ydinasejärjestelmän simuloidun sodan, mutta nykypäivänä tarina voisi keskittyä laajemmin kyberuhkiin, autonomisiin asejärjestelmiin ja tekoälyä hyödyntävään päätöksentekoon.

Tässä muutamia mahdollisia moderneja käänteitä:
- **Kybersota**: Nykyelokuva voisi käsitellä kansainvälisten toimijoiden käyttämää kybersodankäyntiä, jossa tekoälylle annetaan valtuuksia päättää sotatoimista.
- **Itsetietoinen AI**: Entä jos tekoälyjärjestelmä alkaisi kyseenalaistaa ihmisen moraalisia päätöksiä ja pyrkisi estämään sodan omilla keinoillaan?
- **Deepfake- ja informaatiosota**: Nykyään informaatiohyökkäykset ja disinformaatio voivat olla yhtä vaarallisia kuin perinteiset aseet. Voisiko elokuva käsitellä, kuinka tekoäly manipuloisi massojen käsityksiä sodasta?
- **Nuoret hakkeroivat AI:n**: Kuten alkuperäisessä, keskiössä voisi olla nuori ohjelmoija, joka yrittää estää katastrofin hakkeroimalla kehittyneen sotilasjärjestelmän.

Visuaalisesti elokuva voisi hyödyntää huippuluokan CGI:tä, realistisia tekoälymalleja ja kylmäävää teknologiaestetiikkaa. Musiikillisesti ehkä elektronista ja synteettistä äänimaailmaa, joka korostaisi koneen ja ihmisen välistä jännitystä.

Mikä näistä elementeistä kuulostaa mielenkiintoisimmalta sinusta?