Mikko Hyppönen puhuu taisteluroboteista.
maanantai 9. maaliskuuta 2026
torstai 5. maaliskuuta 2026
Onko nyt menossa III maailmansota
Tämä on sinällään oikeutettu kysymys ja siihen voi vastata monella tapaa. Onko nyt sitten III maailmansota, IV maailmansota vai mitä on hyvä kysymys johon ei pysty vastaamaan mitään järkevää. Sota on sotaa vaikka nimi vaihtuu.
https://areena.yle.fi/1-76655625
Onko Suomi ydinasevalta vai ei. Itse melkein kallistun sille kannalle, että ydinaseet on loppupeleissä pakko hankkia, jotta itsenäisyys turvataan. Nyt vaan katsellaan miten asiat kehittyvät. Nyt on isoja muutoksia tulossa mm. supertekoäly ja muut älyvirtaukset. Asiat kehittyvät nopeasti. Ilmeisesti Yhdysvallat on jo superälyn hallinnassa. Tämä näkyy kaikkialla aina Wall Streetistä Hollywoodiin asti. Suppe tekee politiikkaa!
https://jpoli.blogspot.com/2026/03/ihmisen-aika-on-ohi.html
https://timo-vihavainen.blogspot.com/2026/03/rikoksen-houkutus.html
sunnuntai 22. helmikuuta 2026
lauantai 14. helmikuuta 2026
Miksi amerikkalaiset pelkäävät kiinalaista tekoälyä niin paljon
Amerikkalaisten pelko kiinalaista tekoälyä kohtaan ei synny yhdestä syystä, vaan useiden geopoliittisten, taloudellisten ja turvallisuuteen liittyvien tekijöiden yhdistelmästä. Tuore keskustelu Yhdysvalloissa korostaa, että kyse ei ole vain teknologiasta, vaan siitä, kuka teknologiaa hallitsee ja mihin sitä käytetään.
Alla on selkeä ja lähteisiin perustuva erittely.
🇺🇸 1. Kiina nähdään strategisena kilpailijana
Yhdysvalloissa tekoäly on kehystetty “uudeksi avaruuskilvaksi”, jossa Kiina on tärkein vastustaja.
POLITICO kuvaa, että amerikkalaiset päättäjät ja teknologiavaikuttajat pitävät Yhdysvaltojen ja Kiinan välistä AI-kilpailua aikamme “Space Race” -versiona, jossa panoksena on taloudellinen ja sotilaallinen ylivoima POLITICO.
Kun kilpailu kehystetään näin, pelko ei ole vain teknologiaa kohtaan, vaan mahdollisuutta menettää globaali johtoasema.
🇺🇸 2. Huoli Kiinan nopeasta teknologisesta kehityksestä
RANDin analyysin mukaan Kiinan tekoälymallit ovat nopeasti kuromassa kiinni Yhdysvaltojen tasoa, mikä herättää huolta amerikkalaisessa turvallisuusyhteisössä RAND Corporation.
Vaikka Yhdysvallat säilyttää etulyöntiaseman laskentatehossa ja siruteknologiassa, pelko syntyy siitä, että:
- Kiina voi saavuttaa teknisen tasapariteetin
- Kiina voi käyttää tekoälyä sotilaallisiin tai valvonnallisiin tarkoituksiin
- Yhdysvallat menettää strategisen etumatkan
🇺🇸 3. Pelko siitä, että Kiina määrittää tekoälyn globaalit pelisäännöt
Atlantic Councilin mukaan Yhdysvallat ja Kiina julkaisevat kilpailevia tekoälystrategioita, joilla pyritään vaikuttamaan kansainvälisiin normeihin ja sääntelyyn Atlantic Council.
Amerikkalaiset pelkäävät, että:
- Kiina voi edistää autoritaarisia teknologian käyttötapoja
- Kiinan malli leviää kehittyviin maihin
- Yhdysvallat menettää vaikutusvaltansa globaalissa teknologiastandardoinnissa
Tämä ei ole pelkoa tekoälystä sinänsä, vaan pelkoa Kiinan poliittisesta vaikutusvallasta tekoälyn kautta.
🇺🇸 4. Kansallinen turvallisuus ja valvontateknologiat
Yhdysvalloissa on laajaa huolta siitä, että Kiina voisi käyttää tekoälyä:
- kybervakoiluun
- datan keräämiseen
- sotilaallisiin sovelluksiin
- autonomisiin asejärjestelmiin
Tämä pelko on vahvistunut erityisesti sen jälkeen, kun Yhdysvallat on rajoittanut huipputason sirujen vientiä Kiinaan. Semaforin mukaan jopa yksittäiset päätökset sallia sirutoimituksia Kiinaan herättävät voimakkaita reaktioita, koska pelätään, että teknologia päätyy sotilaalliseen käyttöön Semafor.
🇺🇸 5. Sisäpoliittinen ilmapiiri ja populistinen vastareaktio
TIME-lehden mukaan Yhdysvalloissa on syntymässä populistinen vastareaktio tekoälyä kohtaan, jossa Kiina nähdään uhkana amerikkalaiselle työvoimalle ja taloudelle TIME.
Tämä näkyy:
- poliittisissa kampanjoissa
- mediapuheessa
- julkisessa keskustelussa
Kiina toimii symbolina “ulkopuoliselle uhkalle”, joka vie työpaikkoja ja teknologista ylivaltaa.
🎯 Yhteenveto: miksi amerikkalaiset pelkäävät kiinalaista tekoälyä?
Pelko ei kohdistu vain tekoälyyn, vaan Kiinan valtiolliseen valtaan ja sen mahdolliseen globaaliin vaikutukseen.
Keskeiset syyt ovat:
- Geopoliittinen kilpailu – tekoäly nähdään strategisena voimavarana.
- Teknologinen tasapariteetti – Kiinan nopea kehitys koetaan uhkana.
- Globaali normikilpailu – pelko siitä, että Kiina määrittää tekoälyn säännöt.
- Turvallisuusuhat – huoli valvonnasta, kybervakoilusta ja sotilaallisesta käytöstä.
- Sisäpoliittinen retoriikka – Kiina toimii poliittisena pelon kohteena.
Jos haluat, voin myös:
- verrata amerikkalaisten pelkoa eurooppalaisten näkemyksiin
- selittää, miten Kiina itse näkee tekoälykilpailun
- avata, mitkä näistä peloista ovat realistisia ja mitkä liioiteltuja
Kiina ei näe tekoälykilpailua samalla tavalla kuin Yhdysvallat. Siinä missä amerikkalainen keskustelu korostaa uhkia ja geopoliittista vastakkainasettelua, Kiinan oma näkökulma on paljon strategisempi, sisäänpäin kääntyneempi ja talouspainotteisempi. Kiina näkee tekoälyn ennen kaikkea kansallisena voimavarana, jonka avulla se voi vahvistaa talouttaan, teknologista omavaraisuuttaan ja globaalia vaikutusvaltaansa.
Alla on selkeä ja lähteisiin perustuva kokonaiskuva siitä, miten Kiina itse hahmottaa tekoälykilpailun.
🇨🇳 1. Tekoäly on osa Kiinan pitkän aikavälin valtiollista strategiaa
Kiinan hallitus ei puhu “kilpailusta” samalla tavalla kuin Yhdysvallat. Sen sijaan tekoäly on sisällytetty osaksi laajempaa kansallista kehitysstrategiaa, jossa tavoitteena on:
- teknologinen omavaraisuus
- talouskasvun kiihdyttäminen
- kansallinen turvallisuus
- kansainvälisen vaikutusvallan vahvistaminen
Vuonna 2025 Kiina lanseerasi virallisen kansallisen tekoälystrategian, joka sisältää uudet lait, rahoituspaketit ja globaalit hallintamallit. Strategia ei keskity vain tutkimukseen, vaan myös eettisiin sääntöihin ja kansainväliseen vaikuttamiseen. Global Tech Council
🇨🇳 2. Omavaraisuus on keskiössä – erityisesti siruteknologian osalta
Yhdysvaltojen vientirajoitukset ovat tehneet Kiinan tavoitteesta entistä selvemmän:
vähentää riippuvuutta amerikkalaisesta teknologiasta.
Esimerkiksi Zhipu AI:n päätös kouluttaa suuri malli kokonaan Huawein kotimaisilla siruilla nähdään Kiinassa todisteena siitä, että maa pystyy jatkamaan kehitystä ilman Yhdysvaltojen teknologiaa. WinBuzzer
Tämä ei ole vain tekninen saavutus, vaan poliittinen viesti:
Kiinan tekoälykehitys ei pysähdy, vaikka Yhdysvallat yrittää hidastaa sitä.
🇨🇳 3. Kilpailu ei ole vain mallien koosta – vaan siitä, kuka saa käyttää tekoälyä
Kiinan sisäisessä keskustelussa korostuu ajatus, että tekoälyn todellinen kilpailu ei ole enää mallien parametreissa, vaan käyttöoikeudessa ja sovelluksissa.
Kiinan yritykset pyrkivät “all-in” -strategiaan, jossa painopiste on:
- laajassa käyttöönotossa
- kuluttajasovelluksissa
- teollisissa ratkaisuissa
- palveluiden saavutettavuudessa
Tämä on selkeä ero Yhdysvaltoihin, jossa keskustelu keskittyy usein mallien älykkyyteen ja benchmarkeihin. Tech Times
🇨🇳 4. Kiina näkee tekoälyn talouden moottorina
Kiinan teknologiajätit – kuten ByteDance, Alibaba ja Baidu – kilpailevat keskenään kuluttajamarkkinoilla, ja valtio näkee tämän kilpailun hyödyllisenä.
Esimerkiksi ByteDancen Doubao 2.0 -julkaisu nähdään osana laajempaa pyrkimystä vahvistaa Kiinan asemaa kuluttajakeskeisessä tekoälyssä. News.az
Kiinan näkökulmasta tekoäly:
- lisää tuottavuutta
- vahvistaa digitaalista taloutta
- parantaa teollisuuden tehokkuutta
- luo uusia markkinoita
🇨🇳 5. Kiina tiedostaa omat rajoitteensa – eikä usko ohittavansa Yhdysvaltoja heti
Vaikka Kiinan mediassa esiintyy itsevarmuutta, maan johtavat tutkijat ovat realistisia.
Esimerkiksi erään suuren teknologiayrityksen tekninen johtaja arvioi, että Kiinan mahdollisuus ohittaa Yhdysvallat 3–5 vuoden sisällä on alle 20 %. Egypt Independent
Tämä kertoo, että Kiina näkee kilpailun pitkäjänteisenä maratonina, ei sprinttinä.
🇨🇳 6. Avoimet mallit ovat Kiinan strateginen ase
Kiinan yritykset julkaisevat yhä enemmän avoimia tai avoimen kaltaisia malleja, kuten DeepSeekin R1 ja Moonshot AI:n Kimi K2.5.
Nämä mallit:
- ovat huomattavasti edullisempia kuin länsimaiset vastineet
- leviävät nopeasti globaaleihin kehittäjäyhteisöihin
- vahvistavat Kiinan pehmeää teknologista vaikutusvaltaa
Tämä on tietoinen strategia:
halpa ja hyvä teknologia leviää nopeasti, ja sen mukana leviää Kiinan vaikutus.
MIT Technology Review
🇨🇳 7. Valtion rooli on vahva – mutta ei yksin hallitseva
Kiinan tekoälystrategia on valtiovetoinen, mutta käytännön kehitystä vievät eteenpäin:
- yksityiset teknologiayritykset
- startupit
- tutkimuslaitokset
Asia Society -analyysin mukaan Kiinan AI-ekosysteemi on monimutkainen yhdistelmä valtion ohjausta, markkinakilpailua ja teknologista pragmatismia. Asia Society
🎯 Yhteenveto: miten Kiina itse näkee tekoälykilpailun?
Kiinan näkökulmasta tekoälykilpailu on:
- taloudellinen projekti (kasvu, tuottavuus, uudet markkinat)
- teknologinen omavaraisuushanke (erityisesti sirut)
- pitkän aikavälin strategia (ei nopeaa ohitusta)
- sovellus- ja käyttökeskeinen kilpailu (ei vain mallien koosta)
- keino lisätä globaalia vaikutusvaltaa (halvat avoimet mallit)
- valtion ja yritysten yhteinen ponnistus
Toisin kuin Yhdysvallat, Kiina ei kehystä tekoälyä ensisijaisesti uhkien kautta, vaan mahdollisuutena vahvistaa omaa asemaansa maailmassa.
Jos haluat, voin myös vertailla:
- miten Kiinan ja Yhdysvaltojen strategiat eroavat
- mitkä Kiinan tavoitteista ovat realistisia
- miten Eurooppa sijoittuu tähän kilpailuun
Ylläoleva on Copilotin pohdintaa.
torstai 12. helmikuuta 2026
Ukrainan rintamatilanne
Ukrainan rintamatilanne on alkuvuonna 2026 edelleen hyvin aktiivinen ja vaikea useilla suunnilla. Tuoreimmat raportit piirtävät kuvan erityisesti itäisen ja eteläisen Ukrainan jatkuvista taisteluista sekä Venäjän lisääntyneistä ilma‑ ja ohjusiskuista.
Keskeiset havainnot rintamalta
Kharkivin alue
Venäjän joukot yrittävät kiertää ja tunkeutua Vovchanskin tuhoutuneeseen kaupunkiin. Ukrainan joukkojen mukaan tilanne alueella on “rehellisesti sanottuna vaikea”.
Donetskin alue
Ukrainan asevoimat raportoivat useista taisteluista Pokrovskin suunnalla, mukaan lukien Mayak, Nykanorivka, Fedorivka ja useat muut kylät.
Lisäksi Ukrainan mukaan iskuja on kohdistettu Shahed‑dronetukikohtaan Donetskin lentokentällä sekä öljy‑ ja polttoainekohteisiin Venäjän miehittämillä alueilla.
Etelärintama (Zaporižžja)
Orikhivin suunnalla jatkuu aktiivinen taistelu, ja alueella on raportoitu useita yhteenottoja.
Laajempi tilannekuva
Taistelut jatkuvat useilla rintamalohkoilla, ja Venäjä käyttää edelleen laajasti droni‑ ja ohjusiskuja Ukrainan infrastruktuuriin ja huoltoreitteihin.
Viimeisimmän konfliktiseurannan mukaan poliittisen väkivallan tapahtumien määrä on hieman noussut, ja myös siviileihin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt.
Pokrovskin alue
Venäjän joukot pyrkivät etenemään kohti strategisesti tärkeää Pokrovskiä, ja raporttien mukaan Ukraina pitää edelleen hallussaan kaupungin pohjoisosia. Tilanne on kuvattu erittäin raskaaksi.
Yhteenveto
Rintamatilanne on kokonaisuutena kireä ja dynaaminen. Venäjä painostaa erityisesti Koillis‑Ukrainassa (Kharkiv) ja Donetskin suunnalla, samalla kun Ukraina jatkaa puolustusta ja iskee Venäjän logistiikka‑ ja tukikohtakohteisiin miehitetyillä alueilla. Ilma‑ ja ohjusiskut pysyvät keskeisenä osana Venäjän toimintaa.
Jos haluat, voin myös tiivistää tilanteen kartan avulla, selittää jonkin alueen merkityksen tai seurata tiettyä rintamalohkoa tarkemmin.
Ylläoleva on Copilotin mielipide Ukrainan rintamatilanteesta tällä hetkellä.
lauantai 31. tammikuuta 2026
Onko Länsi romahtanut
Länttä tuskin on koskaan edes ollut olemassa. Se oli aikanaan illuusio. Itse en jaksa uskoa, että Länttä olisi poliittisessa mielessä koskaan edes ollut olemassa. Kyse oli pitkälti kuvittelusta ja illuusiosta. Onhan tietysti haavekuvakin jossain mielessä olemassa eli aivan olematon Länsi tuskin on ollut. Aikanaan Länsi eli Hollywoodissa John Waynen elokuvissa ja muissa vastaavissa. Oikeastihan Länttä ei ollut eikä koskaan ole ollutkaan olemassa. Haavekuva!te
https://www.vesavihriala.fi/2026/01/suomen-lansi-on-supistunut/
Olematonkin voi joskus olla olevaista vaikka se tuntuukin hassulta. Iso osa ihmisten ajattelusta on muutenkin hyvin satumaista. Ihmiset uskovat Jeesukseen ja Jumalaan ja todennäköisesti kumpaakaan ei ole olemassa mutta tämä olemattomuus tekee niistä jossain mielessä todellistakin todellisempia. Hyperolevaisia.
https://mullokalaseikkailee.blogspot.com/2026/01/s-filosofi-bertrand-russellin-mukaan.html
https://naskinen.blogspot.com/2026/01/kuri-ja-valvonta-lisaantyvat.html
https://nwohavaintoja.blogspot.com/2026/01/eun-komission-paajohtaja-ursula-von-der.html
Copilotin arvio NATO voimasta:
NATO on sotilaallisesti erittäin vahva liittouma, jonka voima perustuu Yhdysvaltojen ylivoimaiseen kapasiteettiin sekä Euroopan maiden merkittävään yhteisvoimaan. Kokonaisuutena NATO muodostaa maailman tehokkaimman puolustusliiton, jonka yhteenlaskettu sotilaallinen potentiaali ylittää selvästi minkä tahansa yksittäisen valtion. Global Firepower
Kokonaiskuva NATOn voimasta
🔹 Yhdysvallat on liittouman selkäranka
- Yhdysvallat on NATOn ylivoimaisesti vahvin jäsen sekä taloudellisesti että sotilaallisesti.
- Se johtaa liittoumaa mm. teknologian, ydinasepelotteen, ilmavoimien, merivoimien ja logistiikan osalta.
- Lähteiden mukaan USA, Iso-Britannia ja Ranska muodostavat NATOn vahvimman ytimen. 24/7 Wall St.
🔹 NATOn kokonaisvoima numeroina
- Global Firepower -indeksin mukaan NATOn yhteenlaskettu sotilaallinen voima on erittäin korkea, ja liittoumalla on 32 jäsenmaata.
- NATOn yhdistetty GFP-arvo on 3.8900, mikä kuvastaa sen valtavaa kokonaiskapasiteettia. Global Firepower
🔹 Euroopan vahvimmat NATO-maat
Euroopan sisällä vahvimmat sotilasmahdit ovat:
- Iso-Britannia
- Ranska
- Turkki
- Italia
Nämä maat täydentävät Yhdysvaltojen voimaa ja muodostavat merkittävän alueellisen puolustuskyvyn. 24/7 Wall St.
Miten NATO vertautuu muihin suurvaltoihin?
- Vaikka yksittäiset valtiot kuten Venäjä ja Kiina ovat vahvoja, NATOn yhdistetty voima on selvästi suurempi.
- Esimerkiksi Military Power Rankings -listalla USA on maailman kolmanneksi vahvin valtio, mutta NATOn kokonaisvoima ylittää minkä tahansa yksittäisen maan kapasiteetin. militarypowerrankings.com
Yhteenveto
NATO on maailman vahvin sotilasliitto, jonka voima perustuu:
- Yhdysvaltojen ylivoimaiseen sotilaalliseen kapasiteettiin
- Euroopan maiden merkittävään yhteisvoimaan
- Kehittyneeseen teknologiaan, logistiikkaan ja yhteistoimintakykyyn
Jos haluat, voin myös vertailla NATOn voimaa esimerkiksi Venäjään tai Kiinaan, tai pureutua Suomen rooliin NATOn puolustuksessa.
keskiviikko 21. tammikuuta 2026
Taistelu kiristyy
USA:n NATO liittolaiset valmistautuvat sissisotaan Yhdysvaltoja vastaan.
Voisivatko Amerikkaa vastustavat voimat yhdistää voimansa yhteiseen rintamaan? Olisi mukava nähdä BRICS maat ja Euroopan Unioni (EU) yhteisessä rintamassa Yhdysvaltoja vastaan. Tälläinen olisi varsin mukava skenaario ja siinä riittäisi huumoria. Jos vaikka EU liittoutuisi Putinin ja Xi:n kanssa.
https://jpoli.blogspot.com/2026/01/avoin-kirje-todellisille-patriooteille.html
Tilaa:
Kommentit (Atom)