maanantai 25. tammikuuta 2021

Yhteistyö ja taisteluhävittäjät HX

 Teollisen yhteistyön velvoite sisältyy molempiin strategisiin hankkeisiin, sekä Laivue2020- että HXhävittäjähankkeeseen. Molemmissa edellä mainituissa hankkeissa teollisen yhteistyön minimiosuudeksi on asetettu 30 % hankinnan kokonaisarvosta. Tällä teollisen yhteistyön määrällä voidaan, huomioiden teollisen yhteistyön sääntöjen määräykset ja kotimainen puolustusteollinen pohja, lähtökohtaisesti varmistaa kotimaisen teollisuuden merkittävä osuus hankinnan toteuttamisessa ja samalla turvata riittävä sotilaallinen huoltovarmuus sekä mahdollisuus Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan syventämiseen. 

https://tem.fi/documents/1410877/10579391/Kysymyksi%C3%A4+ja+vastauksia+teollisesta+yhteisty%C3%B6st%C3%A4/7d33097d-f62e-1047-a9d7-38522def85c8/Kysymyksi%C3%A4+ja+vastauksia+teollisesta+yhteisty%C3%B6st%C3%A4.pdf

Jo aikanaan Hornetteja ostettaessa sovittiin vastakaupoista. Näillä vastakaupoilla pyrittiin edistämään Suomen taloutta. Lienee todennäköistä, että vastakauppavaatimus nostaa lentokoneiden hintaa ainakin jonkun verran. Vastakauppoja käytetäään kuitenkin yleisesti.


Puolustusvoimien HX-hankkeella korvataan F-18 Hornetin suorituskyky monitoimihävittäjillä. Vaihtoehtoina on viisi konetyyppiä: F-35 (Lockheed Martin, USA), F-18 Super Hornet (Boeing, USA), JAS

Gripen (Saab, Ruotsi), Eurofighter (BAE Systems, Iso-Britannia) ja Rafale (Dassault, Ranska).

Kaupan arvo on hankintavaiheessa noin 7 – 10 miljardia euroa. Tämä on tähän mennessä Suomen

suurin puolustushankinta ja se herättää suurta kiinnostusta myös ulkomailla. Valtioneuvosto tekee

päätöksen valittavasta konetyypistä seuraavalla hallituskaudella 2021. Teollinen yhteistyö ja sen

määrittely ovat osa käynnissä olevaa HX-hankintaprosessia, josta vastaa Puolustusvoimien Logistiikkalaitos. Teollinen yhteistyö on yksi HX-hankkeen päätöksentekokriteereistä.

https://tem.fi/documents/1410877/10579391/Kysymyksi%C3%A4+ja+vastauksia+teollisesta+yhteisty%C3%B6st%C3%A4/7d33097d-f62e-1047-a9d7-38522def85c8/Kysymyksi%C3%A4+ja+vastauksia+teollisesta+yhteisty%C3%B6st%C3%A4.pdf

En tiedä sitten onko niistä oikeasti hyötyä vai haittaa. Monessa mielessä Ruotsi olisi hyvä yhteistyökumppani. Mitä enemmän Ruotsi saa myytyä Jasseja, sitä enemmän suomalaisille sataa tilauksia. Suomen ja Ruotsin taloudet ovat niin integroituneita, että Suomi hyötyy epäsuorasti ilman vastakauppojakin. Toistaalta pitäisi ehkä miettiä miten tulevaisuudessa taistellaan; onko ihmisellä on virkaa ohjaamossa tekoälyn kehittyessä

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/simonelo/280188-nato-jasenyys-vahvistaisi-suomen-turvallisuutta/

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/raunolintunen/havittajakoneiden-tilausvaltuudet-on-peruttava/


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti