Vanhan totuuden mukaan paremmuusjärjestyksessä vihollisen lyömiseksi on ennakointi, torjunta, taistelu ja kamppailu sekä järjestäytynyt vetäytyminen. Suomi on nyt tilanteessa, jossa on syytä valmistella itärajan puolustus tehokkaaseen kuntoon varatumalla vihollisen mahdollisiin valtauskohteisiin. Se edellyttää vihollisen panssarivaunujen kulku- ja siirto- ja huoltoreittien koordinaattien määrittämistä. Sama koskee vihollisen miehistöä ja sen huoltoa. Omien tykistön asemat koordinaateineen olisivat syytää etukäteen varmistaa ja pääsy niihin harjoitella. Kaiken tämän edellytyksenä on tehokas tiedustelu, missä signaaliurkinnalla on edelleen merkittävä asema. Vakoilu on oma taiteen lajinsa.
https://huttunenpekka.blogspot.com/2023/01/3111-suomen-on-syyta-asettaa-itarajan.html
Laajoissa kansalaispiireissä vaaditaan itärajan puolustuksen vahvistamista. Kansa pelkää. Onko pelolle aihetta, ilmeisesti näin on. Onko Suomen kansalla taistelukykyä ja -tahtoa. Jää nähtäväksi. Miten ituhippi-elokapina nuoriso pärjää rintama oloissa? Saako kasviksista riittävästi taisteluvoimaa vai tuleeko nälkä? Tofua tuskin Suomessa on saatavilla sodan oloissa. Ainoaksi ruoaksi jäänee mädäntynyt peruna.
Pitäisikö nyt aloittaa laajamittainen valmiustason nosto sodan tasolle. Taisteluvalmiuden nosto voi olla vielä edessä, itärajan linnoittaminen vie kuitenkin aikaa. Kansan täytyy rakentaa valtavia puolustuslinnoituksia. Onko nyt rajusti velkaantuvalla Suomella kykyä puolustautua?
Kuva 1. Puolustus, Stable Diffusion |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti