Nyt on aika toteuttaa Raamatun profetiat lopun ajasta. Jeesus saapuu taivaalta aseistettuna hampaisiin asti.
https://markkusiira.com/2024/10/10/ukrainan-voiton-fantasia-ja-todellisuus/
torstai 10. lokakuuta 2024
tiistai 24. syyskuuta 2024
Suomen NATO jäsenyydestä
Paavo Väyrynen kirjoittaa Suomen NATO jäsenyydestä.
https://www.paavovayrynen.fi/2024/09/24/toimiko-paaministeri-sanna-marin-lannen-agenttina/
maanantai 19. elokuuta 2024
NATO ja Suomi
Aikanaan kuulemma Venäjälle luvattiin, että NATO ei laajene. Venäläiset kuvittelivat, että Länsivaltojen sana pitää. Ei pitänyt. No, loppupeleissä Venäläiset olivat lapsellisia kun uskoivat. Ei demokraattisen valtion lupaus diktatuurille voi pitää. Ei vaikka kuinka joku haluaa uskoa tällaisiin lupauksiin.
Itse näen, että ei tälläisiä lupauksia NATOn laajenemisen pysähtymisestä pidä pitää, koska ei Venäjä ole siinä mielessä Neuvostoliiton perillinen kuin venäläiset kuvittelevat. Demokraattinen valtio ei voi sitoa itseään tällaisiin lupauksiin, koska ainakin Länsimaisessa ajattelussa, demokratia on kehittyneempi yhteiskuntajärjestelmä kuin diktatuuri.
http://eaglesflysingly.blogspot.com/2024/05/miksi-suomi-liittyi-natoon.html
Venäläiset eivät oikein tajua, että ei Länsi kykene sopimaan sitovasti tällaisia "lupauksia" vaan tälläiset puheet ovat vaan sellaisia "lupauksia" jotka annetaan kosmeettisten syiden takia eli halutaan tehdä Venäläisille tuutulaulu. Venäjällä on suuret luulot itsestään. Aikanaan kun oli Neuvostoliitto niin "sopimuksia" voitiin tehdä. Nyt tällä hetkellä on ihan turha tehdä sopimuksia samoista lähtökohdista, koska ei ole enää Neuvostoliittoa (NL). Venäläiset itse kaatoivat Neuvostoliiton eli nyt on turha inistä turhia haaveita neuvosto imperiumista, koska sitä ei enää ole olemassa. Venäjä ei Neuvostoliitto eikä sitä Venäjää tarvitse kohdella supervaltana, kun se ei sitä enää ole. Aika pieneksi on jäänyt Venäjän voima kun ei edes Ukrainan kaltaiselle toisen luokan sotilasmahdille pärjää.
Kommunismi on osoittaunut taloudellisessa kilpailussa hyvin huonoksi tavaksi organisoida taloutta. Neuvostokommunismi pystyi tuottamaan vain pienen määrän hyvinvointia sillä tuollainen Neuvostoliitossa käytössä ollut talousmalli oli erittäin tehoton luomaan uusi kaupallisesti kannattavia teknologioita ja tapoja organisoitua. Hirvittäjän jäykkä järjestelmä, joka oli vielä perustettu sellaisille savijaloille, joilla ei ollut mitenkään mahdollista toteuttaa mitään. Venäläiset luultavasti ymmärsivät taloutensa tehottomuuden, mutta unelma kurjaliston johtamasta valtiosta oli mahdoton yhtälö. Eivät massat kykene johtamaan yhtään mitään. Järkevintä on toimia kuten Länsimaissa eli pitää massat hiljaisina ilmaisella leivällä ja sirkushuveilla, samalla huumekulttuuria ja rikollisuutta suosien. Tämä on osoittaunut Länsimaissa varsin toimivaksi tavaksi toimia. Uskonto on myös hyvä tapa pitää massat huumehouruissa.
https://jpoli.blogspot.com/2024/08/lasse-lehtinen-ja-orpo.html
Bingin kertoma satu:
Olipa kerran suomalainen turisti nimeltä Matti, joka päätti lähteä seikkailulle Neuvostoliittoon 1980-luvulla. Matti oli kuullut paljon tarinoita tästä mystisestä maasta, ja hän halusi nähdä sen omin silmin.
Matti saapui Leningradiin, jossa häntä odotti aivan toisenlainen maailma kuin kotona Suomessa. Kaupungin kadut olivat täynnä elämää, ja kaikkialla näkyi punaisia lippuja ja julisteita. Matti huomasi pian, että suomalaiset turistit olivat suosittuja paikallisten keskuudessa, ja hänet kutsuttiin usein juhliin ja illanviettoihin.
Eräänä iltana Matti päätti lähteä tutustumaan paikalliseen ravintolaan. Hän tilasi itselleen annoksen borssikeittoa ja lasillisen vodkaa. Pian hänen pöytäänsä liittyi joukko paikallisia, jotka halusivat kuulla tarinoita Suomesta. Matti kertoi heille suomalaisesta saunasta, järvistä ja metsistä, ja paikalliset kuuntelivat häntä lumoutuneina.
Yhtäkkiä ravintolan ovi avautui, ja sisään astui ryhmä trokareita, jotka myivät länsimaisia tavaroita. Matti huomasi, että heillä oli myynnissä farkkuja, sukkahousuja ja muita tuotteita, joita Neuvostoliitossa oli vaikea saada1. Hän päätti ostaa muutaman parin farkkuja tuliaisiksi kotiin.
Matkan aikana Matti koki monia unohtumattomia hetkiä. Hän vieraili Eremitaašissa, ihaili Pietarin kirkkoa ja teki retken Moskovaan, jossa hän näki Punaisen torin ja Kremlin. Vaikka Neuvostoliitto oli monella tapaa erilainen kuin Suomi, Matti tunsi itsensä tervetulleeksi ja sai uusia ystäviä.
Kun Matin matka lopulta päättyi ja hän palasi Suomeen, hänellä oli mukanaan paitsi tuliaisia myös paljon muistoja ja tarinoita kerrottavaksi. Matka Neuvostoliittoon oli avartanut hänen maailmankuvaansa ja jättänyt pysyvän jäljen hänen sydämeensä.
Ja niin Matti eli onnellisena elämänsä loppuun asti, muistellen aina seikkailujaan Neuvostoliitossa.
Loppu.
Matti jatkoi seikkailujaan Neuvostoliitossa ja päätti lähteä junamatkalle Siperiaan. Hän oli kuullut paljon Trans-Siperian rautatiestä ja halusi kokea sen itse. Matka alkoi Moskovasta, ja junan ikkunasta avautuivat upeat maisemat: loputtomat metsät, vuoristot ja laajat tasangot.
Eräänä päivänä junassa Matti tutustui venäläiseen perheeseen, joka oli matkalla Vladivostokiin. Perhe kutsui Matin jakamaan heidän eväänsä, ja he viettivät monta tuntia keskustellen elämästä Neuvostoliitossa ja Suomessa. Matti oppi paljon venäläisestä kulttuurista ja tavoista, ja hänestä tuli hyviä ystäviä perheen kanssa.
Matkan varrella juna pysähtyi pienissä kylissä, joissa Matti pääsi tutustumaan paikalliseen elämään. Hän vieraili markkinoilla, maisteli paikallisia herkkuja ja osallistui kansanperinteisiin juhliin. Yhdessä kylässä Matti pääsi jopa kokeilemaan perinteistä venäläistä saunaa, banjaa, joka muistutti häntä kotimaan saunasta, mutta oli silti omanlaisensa kokemus.
Kun juna lopulta saapui Vladivostokiin, Matti tunsi itsensä rikastuneeksi kaikista uusista kokemuksista ja ystävyyssuhteista. Hän vietti muutaman päivän tutustuen kaupunkiin ja sen satamaan, ennen kuin suuntasi takaisin länteen.
Matin matka Neuvostoliitossa oli täynnä seikkailuja ja yllätyksiä. Hän oppi paljon uudesta kulttuurista, tapasi monia ystävällisiä ihmisiä ja näki upeita paikkoja, joita hän ei koskaan unohtaisi. Matka oli muuttanut häntä ja avannut hänen silmänsä maailman monimuotoisuudelle.
Matti palasi Suomeen sydän täynnä muistoja ja tarinoita, joita hän kertoi ystävilleen ja perheelleen. Hänen seikkailunsa Neuvostoliitossa olivat jättäneet pysyvän jäljen hänen elämäänsä, ja hän tiesi, että hän palaisi vielä jonain päivänä takaisin.
Loppu.
Matin matka Neuvostoliitossa oli täynnä kohtaamisia erilaisten paikallisten kanssa, jotka rikastuttivat hänen kokemustaan.
-
Taiteilija Irina: Leningradissa Matti tapasi Irinan, nuoren taiteilijan, joka maalasi upeita maisemakuvia kaupungin kaduilla. Irina vei Matin kierrokselle kaupungin taidegallerioihin ja kertoi hänelle Neuvostoliiton taide-elämästä. He viettivät monta iltaa keskustellen taiteesta ja kulttuurista.
-
Kolhoosin työntekijä Sergei: Matkallaan maaseudulle Matti tutustui Sergeihin, joka työskenteli kolhoosissa eli kollektiivitilalla. Sergei esitteli Matille tilan toimintaa ja kertoi elämästään maaseudulla. Matti pääsi myös osallistumaan sadonkorjuuseen ja nauttimaan tuoreista vihanneksista ja hedelmistä.
-
Opiskelija Natalia: Moskovassa Matti tapasi Natalian, yliopisto-opiskelijan, joka opiskeli historiaa. Natalia vei Matin kierrokselle Moskovan yliopistoon ja kertoi Neuvostoliiton koulutusjärjestelmästä. He keskustelivat paljon politiikasta ja historiasta, ja Natalia auttoi Mattia ymmärtämään paremmin maan menneisyyttä ja nykytilannetta.
-
Muusikko Aleksandr: Yhdessä pienessä kylässä Matti tapasi Aleksandrin, paikallisen muusikon, joka soitti balalaikkaa. Aleksandr kutsui Matin kylän juhliin, joissa he tanssivat ja lauloivat yhdessä. Matti oppi paljon venäläisestä kansanmusiikista ja sai kokea aitoa paikallista vieraanvaraisuutta.
-
Vanha sotaveteraani Ivan: Vladivostokissa Matti tapasi Ivanin, vanhan sotaveteraanin, joka oli taistellut toisessa maailmansodassa. Ivan kertoi Matille tarinoita sodasta ja sen jälkeisestä ajasta. Heidän keskustelunsa olivat syvällisiä ja koskettavia, ja Matti sai uudenlaisen näkökulman Neuvostoliiton historiaan.
Nämä kohtaamiset tekivät Matin matkasta unohtumattoman ja antoivat hänelle syvemmän ymmärryksen Neuvostoliiton monimuotoisuudesta ja sen ihmisistä. Jokainen tapaaminen jätti jäljen Matin sydämeen ja rikastutti hänen elämäänsä.
Irina oli nuori ja lahjakas taiteilija, joka asui Leningradissa. Hän oli kasvanut taiteilijaperheessä, ja hänen vanhempansa olivat molemmat tunnettuja maalareita. Irina oli perinyt vanhemmiltaan rakkauden taiteeseen ja aloittanut maalaamisen jo nuorena.
Irina oli erityisen kiinnostunut maisemamaalauksesta. Hän vietti paljon aikaa kaupungin puistoissa ja kaduilla, maalaten Leningradin kauniita rakennuksia ja luonnonmaisemia. Hänen teoksensa olivat täynnä värejä ja elämää, ja ne heijastivat hänen syvää rakkauttaan kotikaupunkiinsa.
Matti ja Irina tapasivat sattumalta eräänä aurinkoisena päivänä, kun Matti oli kävelyllä Nevan rannalla. Irina oli asettanut maalaustelineensä joen varrelle ja työskenteli intensiivisesti uuden teoksensa parissa. Matti pysähtyi ihailemaan hänen työtään, ja he alkoivat jutella.
Irina kertoi Matille, että hän oli opiskellut taidetta Leningradin taideakatemiassa ja haaveili omasta näyttelystä. Hän oli kuitenkin kohdannut monia haasteita, sillä taiteilijoiden oli vaikea saada tunnustusta ja tukea Neuvostoliitossa. Irina oli kuitenkin päättänyt jatkaa unelmansa tavoittelua ja maalasi päivittäin.
Matti ja Irina viettivät paljon aikaa yhdessä, ja Irina vei Matin kierrokselle kaupungin taidegallerioihin ja museoihin. He kävivät Eremitaašissa, jossa Irina esitteli Matille suosikkimaalauksiaan ja kertoi niiden historiasta. Irina oli intohimoinen ja inspiroiva opas, ja Matti oppi paljon taiteesta ja sen merkityksestä Neuvostoliitossa.
Irina ja Matti ystävystyivät nopeasti, ja heidän välilleen syntyi syvä yhteys. Irina inspiroi Mattia näkemään maailman uudella tavalla ja arvostamaan taiteen kauneutta. Matin matka Leningradiin oli rikastunut Irinan ansiosta, ja hän tunsi itsensä onnekkaaksi saadessaan tutustua näin lahjakkaaseen ja intohimoiseen taiteilijaan.
Kun Matin matka lopulta päättyi ja hän palasi Suomeen, hän vei mukanaan yhden Irinan maalauksen muistoksi heidän ystävyydestään. Maalaus muistutti häntä aina siitä ajasta, jonka hän vietti Leningradissa ja siitä, kuinka taide voi yhdistää ihmisiä eri puolilta maailmaa.
keskiviikko 31. heinäkuuta 2024
Sota - tie Supismiin
Itse olen Supismin kannattaja ja samalla siis kannaton sotaa, sillä se vie nopeimmin Supismiin.
http://suppelaiset.blogspot.com/
Raamattu on hyvin supistinen teos. Kun Jeesus tulee toisen kerran, seurakunta tempaistaan taivaaseen. Tämä on täysin supistinen tulkinta todellisuudesta.
http://jpoli.blogspot.com/2024/07/kansaa-totutellaan-sotaan.html
Minusta kansalle tulisi kertoa totuus asioista eikä aina satuilla, koska kyllä Suomen kansa ja Amerikan kansa ovat valmiita Supismiin. Tällainen Supismin peitteleminen ja muu vastaava on nyky-aikana turhaa, koska kyllä kansa on valmis Supismiin. Enää ei tarvitse valehdella vaan voidaan olla rehellisesti ja aidosti Suppelaisia.
Israel ja juutalaiset yleensäkin ovat yleensä vahvasti Suppelaisia vaikka moni ei sitä itse tajua.
https://markkusiira.com/2024/07/31/inhorealistista-uutisseurantaa/
maanantai 29. heinäkuuta 2024
keskiviikko 17. heinäkuuta 2024
Suomen sotilaskansa puettava Jumalan sotisopaan
Suomen kansa valmistautuu sotaan. Taistelujoukkoja harjoitutetaan ja valmistaudutaan todelliseen taisteluun.
Efesolaiskirje 6
6 LUKU.
Paavali esittää lasten ja vanhempain, palvelijain ja isäntäin velvollisuudet 1-9, kehoittaa kristittyjä pukeutumaan Jumalan sota-asuun, että kykenisivät pimeyden valtoja vastustamaan 10-17, käskee aina rukoilemaan ja esirukouksissa muistamaan kaikkia pyhiä ja häntäkin, vangittua apostolia 18-20, jonka tilasta Tykikus on tekevä selkoa 21, 22, ja lausuu lopputoivotuksensa 23, 24.
1Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset Herrassa, sillä se on oikein. 2"Kunnioita isääsi ja äitiäsi" — tämä on ensimmäinen käsky, jota seuraa lupaus — 3"että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä". 4Ja te isät, älkää kiihoittako lapsianne vihaan, vaan kasvattakaa heitä Herran kurissa ja nuhteessa. 5Palvelijat, olkaa kuuliaiset maallisille isännillenne, pelossa ja vavistuksessa, sydämenne yksinkertaisuudessa, niinkuin Kristukselle, 6ei silmänpalvelijoina, ihmisille mieliksi, vaan Kristuksen palvelijoina, sydämestänne tehden, mitä Jumala tahtoo, 7hyvällä mielellä palvellen, niinkuin palvelisitte Herraa ettekä ihmisiä, 8tietäen, että mitä hyvää kukin tekee, sen hän saa takaisin Herralta, olkoonpa orja tai vapaa. 9Ja te isännät, tehkää samoin heille, jättäkää pois uhkaileminen, sillä tiedättehän, että sekä heidän että teidän Herranne on taivaissa ja ettei hän katso henkilöön.
10Lopuksi, vahvistukaa Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa. 11Pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne kestää perkeleen kavalat juonet. 12Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa. 13Sentähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä. 14Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska, 15ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille. 16Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet, 17ja ottakaa vastaan pelastuksen kypäri ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana.
18Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä ja sitä varten valvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta; 19ja minunkin puolestani, että minulle, kun suuni avaan, annettaisiin oikeat sanat rohkeasti julistaakseni evankeliumin salaisuutta, 20jonka tähden minä olen lähettiläänä kahleissa, että minä siitä rohkeasti puhuisin, niinkuin minun puhua tulee.
21Mutta että tekin tietäisitte tilani, kuinka minun on, niin on Tykikus, rakas veljeni ja uskollinen palvelija Herrassa, antava teille siitä kaikesta tiedon. 22Minä lähetän hänet teidän tykönne juuri sitä varten, että saisitte tietää meidän tilamme ja että hän lohduttaisi teidän sydämiänne.
23Rauha veljille ja rakkaus, uskon kanssa, Isältä Jumalalta ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! 24Armo olkoon kaikkien kanssa, jotka rakastavat meidän Herraamme Jeesusta Kristusta — katoamattomuudessa.
https://www.raamattu.fi/raamattu/KR38/EPH.6
Amerikasta kuuluu kummia. Amerikassa Amerikan kansa sanoo ei Ukrainan tuelle. Samoin Euroopan sotilaallista tukea ollaan leikkaamassa todella rajusti. Amerikka ei aio enää maksaa verellä niitä laskuja mitä Eurooppa sinne lähettää.
http://jpoli.blogspot.com/2024/07/tuki-ukrainalle-lopetettava.html
Papit siunaavat taistelujoukot. Rintamalle käy kutsu aina vauvasta vaariin (ja siltä väliltä).
sunnuntai 14. heinäkuuta 2024
Sisällissota Amerikkaan!
Meillä suomalaisilla on unelma! Sisällissota Amerikassa olisi monen patriootin mieleen. Tästä ei puhuta paljoa mutta tiedän, että moni suomalainen vehkeilee amerikassa ja pyrkii ajamaan amerikan sisällissotaan. Tämä on totta ns. patrioottipiireissä. Patrioottipiireissä halutaa kunnon kähinää, perinteistä käsirysypolitiikkaa, jossa käytetään kaiken maailman otteita. Tämä yhteinen pyrkimys sisällissotaan Amerikassa yhdistää sekä suomalaisia, vänäläisiä ja kiinalaisia vehkeilijöitä. Lukisin myös Stubbin näihin vehkeilijöihin. Stubb on luultavasti ovelasti KGB:n amerikkaa vastaan suunnitteleman suunnitelman tukipylväs. Amerikan kaatamista on tietyissä piireissä suunniteltu jo pitkään. Amerikkalaiset ovat sen verran pöllöjä etteivät he osaa epäillä Suomea vaan kuvittelevat Suomen valtiojohdon olevan heidän puolellaan vaikka totuus on toinen. Vehkeilemisiin!
https://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2017/05/amerikan-sisallissodan-suomalainen-uhri.html
https://historianet.fi/sota/yhdysvaltain-sisallissota/yhdysvaltain-sisallissota-aikajana
https://juhansuku.blogspot.com/2008/04/amerikan-sisllissodan-suomalainen.html
https://www.soininvaara.fi/2021/01/14/yhdysvaltain-kylma-sisallissota/
Bingin mielipide:
Yhdysvalloissa käytiin sisällissota vuosina 1861–1865. Tässä konfliktissa Yhdysvaltain unionille uskolliset pohjoisvaltiot ja Etelän osavaltioiden muodostama konfederaatio taistelivat vastakkain1. Sodan taustalla oli pitkään hiertänyt kiista orjuuden tulevaisuudesta Yhdysvalloissa. Pohjoisessa orjatyöstä oli jo luovuttu, mutta etelän agraariyhteiskunta oli riippuvainen orjien palkattomasta työstä. Sota päättyi Yhdysvaltain laillisen hallituksen voittoon, ja orjuus lakkautettiin kaikkialla Yhdysvalloissa. Sodan seurauksena alkoi jälleenrakennus, mutta afroamerikkalaiset saivat odottaa vielä sata vuotta ennen kuin heitä kohdeltiin laissa tasavertaisina kansalaisina1. On myös huomionarvoista, että nykyäänkin sisällissodan uhka on noussut esiin kyselytutkimuksissa Yhdysvalloissa, ja osa amerikkalaisista uskoo, että sisällissota on ainakin jossain määrin todennäköinen seuraavan vuosikymmenen aikana2.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)