Tarvitaanko hävittäjiä?

Hankimme uusia hävittäjiä 10 miljardilla eurolla, mutta kauppaa on perusteltu hämmästyttävän vähän. Onko ostoksessa mitään järkeä ja miksei hankkeesta kerrota avoimemmin? Vieraina puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.), eversti evp. Ahti Lappi ja SaferGloben tutkija Kari Paasonen.

https://areena.yle.fi/1-50667784 

Olisiko sitten kuitenkin järkevämpää ostaa ilmatorjuntaohjuksia ja droneja? Itse olen samaa mieltä siitä, että Suomen suurimmat uhat tuskin ovat sotilaallisia eli niihin ei ehkä kannattaisi investoida liikaa vaan muihin asioihin. Ilmastonmuutos voi hyvinkin olla se suurin riski ja voi olla, että ne miljardit kannattaisi mieluummin laittaa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Täytyy muistaa, että historiallisesti monet sodat ovat syttyneet juuri ilmastonmuutoksen takia. Rajuja ilmastonmuutoksia on ollut aiemminkin. Ne eivät ole olleet ihmisen aiheuttamia mutta ilmastonmuutoksia kuitenkin. 

http://jpoli.blogspot.com/2021/09/ilmastoaktivismi-ja-nuoret.html

https://yle.fi/uutiset/3-12102174

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/547ad008-d57e-4c86-ac67-132eb15024a2

NATO hajoamassa

Onko NATO kaatumassa omaan mahdottomuuteensa. Ensin oli Afganistan ja nyt on Australia?

Kiina ja Venäjä ovat varmasti näistä asioista tyytyväisiä. Nyt on sellaiset voimat liikkeellä, että NATO voi yllättävän nopeasti kaatua. Tälläiset romahdukset yleensä tulevat yllätyksenä.

Kyseessä on Yhdysvalloille ja Australialle merkittävä askel kohti syvempää puolustusyhteistyötä. Tällä hetkellä vain kuudella valtiolla maailmassa on ydinkäyttöisiä sukellusveneitä, ja ydinpropulsioon liittyvä teknologia on äärimmäisen arkaluontoista. Yhdysvallat on aiemmin jakanut tätä teknologiaa ainoastaan Ison-Britannian kanssa, ja näiden kahden maan yhteistyö on jatkunut 1950-luvulta asti osana maiden ”erityissuhdetta”. Nyt solmitun sopimuksen myötä Australia lähentyy tätä tiiviistä kerhoa.

 Australia voi ydinsukellusveneiden avulla ulottaa sotilaallista läsnäoloaan pitkälle Etelä-Kiinan merelle. Dieselkäyttöisiin sukellusveneisiin verrattuna ydinsukellusveneiden polttoaine riittää erittäin pitkään, jolloin käyttökantamaa rajoittavat lähinnä miehistön ruokavarat ja henkinen kestävyys. Lisäksi ydinsukellusveneet ovat nopeampia ja vaikeampia havaita, sillä ne pystyvät pysymään sukelluksissa pidempiä aikoja. On kuitenkin muistettava, että ydinsukellusveneiden rakentaminen on pitkälle yli vuosikymmenen kestävä projekti ja niiden ylläpito vaatii omaa edistynyttä infrastruktuuriaan. Näiden hankkiminen osoittaa Australian sitoutumista sotilaallisen asemansa vahvistamiseen.

 EU pelkää jäävänsä geopoliittisten pöytien ulkopuolelle, mutta toisaalta voidaan hyvällä syyllä kysyä, olisiko Euroopalle edes järkevää liittyä sotilaalliseen varusteluun Aasiassa tai onko tähän useimmissa EU-maissa intoa. Australia on AUKUS-sopimuksen jälkeen entistä selkeämmin sotilaallinen toimija Kiinan lähiympäristössä, ja tällaisessa asemassa on riskinsä. EU on toistaiseksi pyrkinyt välttämään Yhdysvaltojen mallin mukaista kovaa Kiinan-politiikkaa. Toisaalta Yhdysvallat odottaa liittolaisiltaan yhä enemmän myös sotilaallista panostusta silloin kun näkee tälle tarvetta. Euroopan on pyrittävä omassa politiikassaan tasapainoilemaan näiden vaatimusten välillä: sen tulee varmistaa asemansa relevanttina, merkittävänä toimijana kaivautumatta kuitenkaan liian syvälle geopoliittisiin juoksuhautoihin.

https://ulkopolitist.fi/2021/09/21/aukus-sopimus-on-tappio-ranskalle-mutta-paljastaa-myos-eun-geopoliittisen-strategian-haasteet/

Pellestrategistien kansoittama Ulkopolist kirjoittaa mitä sattuu.

http://natonalla.blogspot.com/2021/08/nato-kriisissa.html

https://ulkopolitiikka.fi/lehti/3-2021/katri-makkonen-afganistan-ei-unohdu/ 

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2012/03/nato-laajenee-itaan.html