Tiedot ovat herättäneet välittömästi spekulaatioita mahdollisista yhteyksistä Grönlantiin, vaikka viranomaiset eivät ole esittäneet asiasta mitään näyttöä.
Yhdysvaltalainen turvallisuuspolitiikan kommentaattori Malcolm Nance uskoo, että mediatietojen mukaan 11. maahanlaskudivisioonan saamat käskyt liittyvät todellisuudessa Grönlantiin.
– Olen varoittanut tänä vuonna useita kertoja, että tämän nimenomaisen joukon hälyttäminen valmiuteen on erittäin todennäköisesti viite invaasiosta Grönlantiin, Nance kommentoi viestipalvelu X:ssä.
Nancen mukaan tämä tarkoittaa myös sitä, että Yhdysvaltain erikoisjoukot valmistautuvat hyvin todennäköisesti parhaillaan operaatioihin Grönlannissa.
Yhdysvallat valmistelee pikkuhiljaa Grönlannin haltuunottoa. Me täällä Jussi Mediassa olemme jo pitkäneet kertoneet, että Yhdysvallat todennäköisesti ottaa Grönlannin haltuunsa. Samalla on varsin todennäköistä, että Yhdysvallat ja Venäjä jakavat maailman. Suomi kavereineen jää Neuvostoliiton (eli Venäjän) etupiiriin. Voinemme todeta näin, että koskaan aikaisemmin Suomi ei ollut näin yksin. Norjassahan jo lähetellään kansalle kirjeitä, missä ilmoitetaan, että jos sota syttyy Norjan Yhdysvaltojen välillä; niin omaisuudet takavarikoidaan valtion haltuun.
Yhdysvaltojen hyökkäys tuskin pysähtyy Grönlantiin vaan jatkuu esimerkiksi Norjan öljyalueille, jotka ovat varsin arvokkaat. Näistä Trumppi saisi ns. sulan hattuunsa kuten Intiaaneilla oli aikanaan tapana kunnioittaa suuria sotilaspäälliköitään.
Ihmislajin lajipiirteisiin ominaisuuksiin kuuluu sotiminen eli sotaa tullaan käymään niin kauan kuin ihmisiä on olemassa. Jotkut ovat haaveilleet rauhan ajasta mutta pitkäaikainen rauha lienee sula mahdottomuus. Onko näin? En tiedä mutta vahvasti epäilen, että sota on ihmisen lajityypillinen tapa käyttäytyä eli sille ei voi mitään. Ainut mahdollisuus lienee, että kaikki valta annetaan tekoälylle mutta siihen ei moni suostu. Tekoäly voisi sitten pystyä rauhaan.
Timo Honkela on kirjoittanut kirjan Rauhankone.
Syvästi henkilökohtaisessa teoksessaan Timo Honkela hahmottelee idean Rauhankoneesta, joka auttaisi ihmiskuntaa rauhanomaisemman maailman luomisessa. Rauhankone perustuu tekoälyyn, koneoppimiseen ja muihin kehitettäviin teknologisiin menetelmiin.
Maailmanrauha on utopia, josta kaikki haaveilevat mutta johon kukaan ei oikein usko. Ihminen on ladattu tunteilla. Neuvottelutilanteissa kielimuuri kärjistää kriisin, kun ihmiset tarkoittavat samoilla sanoilla eri asioita tai puhuvat samasta asiasta eri sanoilla.
Syvästi henkilökohtaisessa teoksessaan Timo Honkela hahmottelee idean Rauhankoneesta, joka auttaisi ihmiskuntaa rauhanomaisemman maailman luomisessa. Rauhankone perustuu tekoälyyn, koneoppimiseen ja muihin kehitettäviin teknologisiin menetelmiin. Sen perimmäisenä tavoitteena on lisätä ihmisten välistä ymmärrystä, taltuttaa tunnemyrskyjä yhteisöissä ja edistää oikeudenmukaisuutta teknologian avulla.
Tekoäly ei ole tieteiselokuvien kaiken tuhoava äärimmäinen paha. Päinvastoin se tuo toivon paremmasta. Rauhankoneiden avulla ihminen voi nousta tietoisen ajattelun rajoitusten yläpuolelle. Lähestymässä on viisaiden koneiden aika.
Itse en usko, että edes tekoäly kykenisi luomaan pysyvän rauhan ajan. Sota on niin luonnollinen osa ihmisen toimintaa, aina löytyy riidan aiheita. Rahasta ja omaisuudesta tulee aina riita, ei sille mitään voi. Sellaista talousjärjestelmää tuskin on olemassa jossa ei tulisi ristiriitoja. Ainut tapa lienee tappaa suurin osa (eli 99.9%) ihmisistä ja sitten antaa kaikki valta Superälylle. Saisiko Superälykin keskenään aikaan riitoja? En tiedä. Kyllä luultavasti Superälytkin osaisivat riidellä keskenään. Toisaalta Superälylle olisi kuitenkin Universumissa paljon elintilaa, koska se voisi elää myös maapallon ulkopuolella eli siltä ei samalla loppuisi elintila kuin ihmiseltä, joka ei kykene elämään muualla kuin maapallolla.
Rauhankone -kirja on Timo Honkelan testamentti, jossa tavoitteena on maailman rauhoittaminen tekoälyn avulla. Honkelan rauhankone-konsepti koostuu kolmesta tekijästä: 1) vuorovaikutuksen edistäminen, 2) tunteiden ymmärtäminen ja rauhoittaminen, 3) oikeudenmukaisuuden edistäminen yhteiskunnassa. Honkelan sanoma on, että tekoälyn avulla on mahdollista saada aikaan rauhanomaista ongelmanratkaisua kaikissa kriiseissä ja päätöksentekoa vaativissa asioissa ihmisten välillä. Rauhankoneen taustalla ei ole pelkästään tekoäly, koneoppiminen vaan eri tieteenalojen teoreettiset viitekehykset. Se on myös menetelmä, jolla valjastetaan tekoäly oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Rauhankone on väline avoimuuteen ja mahdollisimman laajaan kansalaisten osallistumiseen - jopa demokratian laajennuksen väline.
Honkelan kirjoitukset ovat täysin naurettavia ihan järjettömiä, ei sotia pysty tuolla lailla lopettamaan. Ei niitä ole tähänkään asti saatu lopetettua enkä usko, että niitä saadaan lopetettua tulevaisuudessakaan.
Monista tärkeistä asioista on maailmanlaajuisesti niin suuret erimielisyydet, että ristiriidat ovat täysin väistämättömiä. Järjettömillä projekteilla voidaan korkeintaa pahentaa tilannetta eikä helpottaa. Tilanne on rauhan kannalta toivoton, mitään ei oikeastaan ole tehtävissä.
Toisen totuus on toisen valhe ja päinvastoin. En jaksa uskoa, että olisi olemassa universaaleja totuuksia. Ihmisen totuudet ovat paikallisia ja varsin riippuvaisia paikallisista oloista. Ei ihmisen kaltaisella lajilla ole yksinkertaisesti kykyä ratkaista ristiriitoja ilman aseita ja taisteluita. Eihän niitä ristiriitoja sodilla saada ratkaistua mutta tarjoaahan sota kuitenkin jonkinlaisen tavan käsitellä ristiriitoja ja ratkaista riitoja. Ratkaisut ovat tietysti vain hetkellisiä ja vanhat sodat ovat sitten vain askel uusiin sotiin.
Amerikka joutuu perääntymään Afghanistanista. Tämä ei ole millään lailla yllättävää. Aikanaan jo Neuvostoliittolaiset joutuivat palaamaan häntä koipien välissä. Muslimit eivät halua, että vääräuskoiset ovat heidän maillaan. En tiedä mitä amerikkalaiset kuvittelivat olevansa. Harhaisia ja muutenkin todellisuudesta etääntyneitä. Amerikka ei yksinkertaisi voi pärjätä muslimeja vastaan, koska muslimeilla on suurempi väestönkasvu. Liikaväestöä voi huolettaa käyttää taisteluissa. Tämä on perinteellinen sotilaskansojen tapa toimia. Amerikkalaiset eivät yksinkertaisia kestä sellaisia tappioita kuin sotilaskansat. Tappioiden sietokyky ja väestönkasvu määrittävät kansan sotilaallisen toimintakyvyn. Amerikkalaisilla valtava teknologinen ylivoima, mutta muslimeilla on silti valtava sotilaallinen kapasiteetti, koska heillä on taistelijoita, jotka eivät pelkää kuolemaan kun taas amerikkalainen demokratia ei yksinkertaisesti kykene sellaiseen uhrautuvaisuuten kuin muslimit.
Sotamatematiikka on varsin yksinkertaisesta mutta amerikkalaiset eivät sitä ymmärrä, koska he eivät ole todellisia sotilaskansoja. Mitä tapahtuu jos muslimeilla on edes vähän paremmat aseet?
The build-up has been impossible to ignore: thousands of Russian troops deployed towards Ukraine; US warships reportedly heading for the Black Sea and Russia's foreign ministry warning them off "for their own good".
As the hostile rhetoric and military moves around Ukraine have intensified, Western politicians have begun fearing an open invasion and urging Russia's Vladimir Putin to "de-escalate".
Russia has refused: the defence ministry this week insisted its moves were in response to "threatening" Nato exercises in Europe.
Kysymyksiä on paljon: miksi Suomi on Afganistanissa? Mitä tavoitteita Suomella on? Miten ne aiotaan saavuttaa? Viime viikkojen aikana on puhuttu asevelvollisuudesta – aiheesta, joka herättää usein tunteita mutta harvoin raa’an analyyttistä keskustelua. Kansainvälinen kriisinhallinta puolestaan ei tunnu herättävän minkäänlaisia tunteita puolesta tai vastaan. Halonen kommentoi Afganistanin tilannetta huokaisemalla että ”voisihan sitä toivoa, että siellä Afganistanin päässä olisi selkeämpi kuva. Se nyt on mitä on”. Voisihan sitä myös toivoa, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu Suomessa varsinkin näin presidentinvaalien alla olisi virkeämpää, mutta se nyt on mitä on. Kaikessa hiljaisuudessa vedettiin Kosovosta 200 KFOR-sotilasta, eikä päätös lähettää 200 sotilasta Libanoniin sekään tuottanut montaa puheenvuoroa (Ulkopolitistin juttu aiheesta täällä). Nyt Afganistanin joukkoja ollaan ajamassa alas, eikä iltapäivän uutinen pysy nettihesarin etusivulla muutamaa tuntia kauempaa.
Itselle on vaikea ymmärtää mitä Suomi tekee Afghanistanissa. Afghanistanissa olosta ei ole mitään hyötyä kenellekään.
Itse en kannata osallistumista mihinkään kansainväliseen sotilas- tai rauhanturvaoperaatioon. Jokainen saa sotia omat sotansa ja Afganistanin sodat eivät kuulu Suomelle.
Ulkopolist viittaa imago ja eettisiin syihin Afganistan strategiassa.
Myös Suomen syyt osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan Afganistanissa ovat sekoitus intressejä, moraalisia velvoitteita sekä imagosyitä. Hallitusohjelmassa mainitaankin nämä kolme sivulla 22: ”osallistuminen kriisinhallintatehtäviin tukee turvallisuuden ja vakauden palauttamista kriisitilanteissa, vahvistaa omaa puolustuskykyämme ja lisää maamme painoarvoa kansainvälisessä politiikassa”. Koska terrorismi ei ole Suomen turvallisuusuhista päällimmäisin, on Suomen Afganistanin-operaatiossa enimmäkseen kyse eettisistä motiiveista ja imagokysymyksistä. Turvallisuuden puuttesta johtuvat sosiaaliset ongelmat kuten heikko koulutuksen taso kaupunkien ulkopuolella sekä Talebanin raaka suhtautuminen naisten oikeuksiin ovat moraalisia syitä olla Afganistanissa. Se, että saadaanko näitä ongelmia ratkaistua onkin sitten aivan eri kysymys – puhumattakaan siitä, että mikä Suomen ja kansainvälisen yhteistön vastuu ongelmien ratkaisemisessa tulisi olla. Näistä elintärkeistä kysymyksistä ei kuitenkaan nähtävästi käydä juurikaan julkista keskustelua.
