Ydinsota mahdollinen

 Yhdysvaltain strategisen esikunnan, STRATCOM:n päällikkö pitää ydinsodan mahdollisuutta reaalisesti huomioonotettavana,  ja arvostelee US.Armyä keskittymisestä vuosien ajan terrorismintorjuntaan ja paikalliskonflikteihin. Yhdysvaltain laivaston julkaisussa ilmestynyt kirjoitus saikin heti kommentit Venäjältä.

Amiraali Charles Richard varoittaa, että ydinsota, jossa Venäjä tai Kiina ovat toisena osapuolena, on ”todellinen mahdollisuus”. Amiraali viittaa tässä yhteydessä näiden valtioiden käyttäytyvän nykyisin ”epävakautta lisäävästi”.

https://www.extrauutiset.com/ydinsodan-mahdollisuus-on-todellinen-sanoo-stratcomn-paallikko/ 

Herkästi unohtuu, että maapallolla on vieläkin paljon ydinaseita ja niitä voidaan myös käyttää. Suomellahan ei ydinaseita ole ja EU:ssakin vain Ranskalla. Kaikki varmaan tietää, että Venäjällä on ydinaseita aika monenlaisia aina salkkupommista mannertenvälisiin monikärkiohjuksiin asti. Avaruudessa ei jonkun sopimuksen nojalla saa niitä olla mutta kuka tietää vaikka siellä niitä kiertäisi.

https://www.usni.org/magazines/proceedings/2021/february/forging-21st-century-strategic-deterrence

https://www.rt.com/news/514784-stratcom-nuclear-war-russia-china/

http://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/03/ydinsota.html

https://karmeakasari.blogspot.com/2016/01/elamaa-ydinsotaa-odotellessa.html

https://timo-vihavainen.blogspot.com/2021/01/kansallista-pyhyytta.html

Nyt täytyy muistaa, että elettiin kylmän sodan aikaa, jolloin suurvaltojen välinen ydinsota oli varteenotettava mahdollisuus (on itse asiassa vieläkin, mutta sitäkään ei enää löydä nykyisistä skenaarioista). Jokainen ymmärsi, ettei ydinsotaa voinut ennustaa; se saattoi alkaa pienestäkin inhimillisestä tai teknisestä virheestä. Juuri tällaista tilannetta Kubrick kuvasi elokuvassaan. Silti siihen oli kyettävä varautumaan ja mielellään estämään se. Kahnin mukaan se tapahtuu parhaiten kirjoittamalla tarina ydinsodasta: miten se alkaa, miten se eskaloituu ja miten se päättyy. Tämän seurauksena, osittain Kahnin vaikutuksesta, syntyi kauhun tasapaino: Yhdysvaltain oli kyettävä luomaan uskottava vaikutelma, että se pystyisi kaikissa olosuhteissa vastaiskuun, jolloin ensi-iskua ei kannattaisi lainkaan tehdä.

Tämä tekniikka levisi laajalle, mutta se sai osakseen myös kritiikkiä. Kirjassaan "The Year 2000: A Framework for Speculation on the Next Thirty-Three Years (Macmillan 1967) Kahn ja Wiener ennakoivat jo nykyistä skenaariosuunnittelun rappiotilaa: "Yhden kritiikin mukaan vain "paranoidi" persoonallisuus, joka on katteettoman varautunut, epäluuloinen ja vihamielisyyteen varautuva, voisi ajatella sellaisia kriisejä, provokaatioita, agressioita ja juonia, jotka ovat tyypillisiä monille poliittis-sotilaallisille skenaarioille. Valitettavasti tämä luonnehdinta näyttää enemmänkin sopivan näille poliittis-sotilaallisille tapahtumille, joita todellinen maailma tarjoaa, ja joihin suunnittelijan tulee varautua, pikemminkin kuin suunnittelijan psykodynamiikalle".

http://mahdollisetkaupungit.blogspot.com/2020/04/tautinen-tulevaisuus.html