The Defense Department will hire its first chief digital and artificial
intelligence officer and formally establish a new office under their
purview—by next summer—via an organizational restructure it deems
necessary to advance data and technology integration and innovation
across its massive enterprise.
YK:n pääsihteeri António Guterres
vaati tappajarobottien kokonaiskieltoa jo vuonna 2018, mutta tähän
mennessä maat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen edes niiden
säätelystä. Viime torstain väittelyssä useat maat Yhdysvaltojen lisäksi
toivat esille, että laillisesti velvoittamaton ohjesääntö auttaisi
valtioita toimimaan asekysymyksissä vastuullisesti ja noudattamaan
kansainvälisiä lakeja.
Tappajarobotteja vastustavat kampanjoitsijat olivat eri mieltä. Human Rights Watchin asetutkija Bonnie Docherty korosti, että uusien lakien luominen olisi tehokkaampaa ja kattavampaa, kuin nykymalliset diplomaattiset keskustelut.
Itse kannatan tappajarobottien laajamittaista käyttöä. Tähän on monta syytä. Tapparobottien laajamittainen käyttö vie kunnian pois tappamisesta. Kun Presidentti antaa urhoollisuusmitalin tappajarobotille. Tappaminen ei enää ole samallalailla kunniallista. Ihmiset näkevät silloin tappamisen läpi. Muitakin syitä on mutta en tässä jaksa niitä luetella. Jokainen voi itse tykönään miettiä asiaa.
Parasta rauhantyötä on antaa taistelurobottien tehdä työnsä. Ihmisen viraksi jäänee nimellinen johtajuus. Todella valta tulee olemaan Superälyllä ja sen avustajilla.
Lännen sotilasliiton puolustusministerit ovat näyttäneet Brysselissä vihreää valoa uudelle ja suurelle strategialle Venäjän voittamiseksi mahdollisessa suursodassa, myös ydinasein. Heti ns. "Master Planin" julistamisen jälkeen NATO:n korkein johto saapuu Suomeen ja Ruotsiin.
German Defense Minister Annegret Kramp-Karrenbauer has been one of the most active backers of NATO's new master plan to counter Russia in case a military conflict breaks out between the sides. The strategy, which was agreed on Thursday, envisages the military alliance’s troops fighting Russian forces in the Baltic region and across the Black Sea, while also calling for non-conventional warfare, including nuclear weapons, cyber-attacks, and space military technology, to be employed.
Kiina jyrää amerikan tekoälyssä ja Superälyssä. Amerikalla ei ole paljoa mahdollisuuksia. Amerikkalaisten mahtiasema on nyt sitten lopullisesti mennyttä. Sen jo huomaa siitä, että amerikkalaiset tekoälyihmiset ovat järjestään aasialaisia.
Hankimme uusia hävittäjiä 10 miljardilla eurolla, mutta kauppaa on
perusteltu hämmästyttävän vähän. Onko ostoksessa mitään järkeä ja miksei
hankkeesta kerrota avoimemmin? Vieraina puolustusministeri Antti
Kaikkonen (kesk.), eversti evp. Ahti Lappi ja SaferGloben tutkija Kari
Paasonen.
Olisiko sitten kuitenkin järkevämpää ostaa ilmatorjuntaohjuksia ja droneja? Itse olen samaa mieltä siitä, että Suomen suurimmat uhat tuskin ovat sotilaallisia eli niihin ei ehkä kannattaisi investoida liikaa vaan muihin asioihin. Ilmastonmuutos voi hyvinkin olla se suurin riski ja voi olla, että ne miljardit kannattaisi mieluummin laittaa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Täytyy muistaa, että historiallisesti monet sodat ovat syttyneet juuri ilmastonmuutoksen takia. Rajuja ilmastonmuutoksia on ollut aiemminkin. Ne eivät ole olleet ihmisen aiheuttamia mutta ilmastonmuutoksia kuitenkin.
Onko NATO kaatumassa omaan mahdottomuuteensa. Ensin oli Afganistan ja nyt on Australia?
Kiina ja Venäjä ovat varmasti näistä asioista tyytyväisiä. Nyt on sellaiset voimat liikkeellä, että NATO voi yllättävän nopeasti kaatua. Tälläiset romahdukset yleensä tulevat yllätyksenä.
Kyseessä on Yhdysvalloille ja Australialle merkittävä askel kohti
syvempää puolustusyhteistyötä. Tällä hetkellä vain kuudella valtiolla
maailmassa on ydinkäyttöisiä sukellusveneitä, ja ydinpropulsioon
liittyvä teknologia on äärimmäisen arkaluontoista. Yhdysvallat on
aiemmin jakanut tätä teknologiaa ainoastaan Ison-Britannian kanssa,
ja näiden kahden maan yhteistyö on jatkunut 1950-luvulta asti osana
maiden ”erityissuhdetta”. Nyt solmitun sopimuksen myötä Australia
lähentyy tätä tiiviistä kerhoa.
Australia voi ydinsukellusveneiden avulla ulottaa sotilaallista
läsnäoloaan pitkälle Etelä-Kiinan merelle. Dieselkäyttöisiin
sukellusveneisiin verrattuna ydinsukellusveneiden polttoaine riittää
erittäin pitkään, jolloin käyttökantamaa rajoittavat lähinnä miehistön
ruokavarat ja henkinen kestävyys. Lisäksi ydinsukellusveneet ovat
nopeampia ja vaikeampia havaita, sillä ne pystyvät pysymään
sukelluksissa pidempiä aikoja. On kuitenkin muistettava, että
ydinsukellusveneiden rakentaminen on pitkälle yli vuosikymmenen kestävä
projekti ja niiden ylläpito vaatii omaa edistynyttä infrastruktuuriaan. Näiden hankkiminen osoittaa Australian sitoutumista sotilaallisen asemansa vahvistamiseen.
EU pelkää jäävänsä geopoliittisten pöytien ulkopuolelle, mutta toisaalta
voidaan hyvällä syyllä kysyä, olisiko Euroopalle edes järkevää liittyä
sotilaalliseen varusteluun Aasiassa tai onko tähän useimmissa EU-maissa
intoa. Australia on AUKUS-sopimuksen jälkeen entistä selkeämmin
sotilaallinen toimija Kiinan lähiympäristössä, ja tällaisessa asemassa
on riskinsä. EU on toistaiseksi pyrkinyt välttämään Yhdysvaltojen mallin
mukaista kovaa Kiinan-politiikkaa. Toisaalta Yhdysvallat odottaa
liittolaisiltaan yhä enemmän myös sotilaallista panostusta silloin kun
näkee tälle tarvetta. Euroopan on pyrittävä omassa politiikassaan
tasapainoilemaan näiden vaatimusten välillä: sen tulee varmistaa
asemansa relevanttina, merkittävänä toimijana kaivautumatta kuitenkaan
liian syvälle geopoliittisiin juoksuhautoihin.
Nato on kriisiytynyt vahvasti Afganistanin takia. Kukaan ei enää luota Amerikan ja NATOn lupauksiin.
Amerikkalainen mielipideilmasto ei ole enää entisensä. Yliopiston väittelytilaisuudessa Ohiossa kolme vuotta sitten Rubin sai tietää, etteivät opiskelijat olleetkaan valmiita kuolemaan esimerkiksi Liettuan puolesta, jos Venäjä sinne hyökkäisi. Demokratian vienti ja sotilaalliset interventiot eivät ole enää muodissa.
”Pentagonin virkamiehet ja diplomaatit saattavat närkästyneinä kiistää
Amerikan sitoutumisen vähenemisen, mutta todellisuudessa Nato on
kävelevä ruumis. On häpeällistä sanoa, mutta jos Venäjä siirtyisi
huomenna Baltian maihin tai Puolaan, Amerikka olisi luultavasti
rintamakarkuri ja Eurooppa omillaan”, Rubin tuskailee kylmän sodan
mielenmaisemissaan.
NATO tuskin on Yhdysvaltojen nykytilanteessa enää valmis kovaan sotaan suurvaltaa vastaan. Siinä tappiot ovat ihan eri luokassa kuin Afganistanissa. Tappiot ovat valtavat. Yhdysvalloilla ei ole halua tapattaa sotilaitaan. Demokratia ei ole toimintakykyinen. Kiina on vähän samassa asemassa, siellä on yhden lapsen politiikka ja perheet eivät mielellään tapata omia ainoita lapsiaan. Ei se sota sielläkään helppoa ole.
Afganistanissa Amerikka hävisi, koska he eivät ole valmiita kuolemiin vaan haluavat tappiotonta sotaa. Amerikkalaisille sopisi poliittisesti se, että taistelutoimet tehtäisiin robottien avulla mutta tällä hetkellä sotilasrobotiikka ei ole vielä sillä tasolla, että se korvaisi ihmiset.
Jos Amerikka haluaa vielä johtaa maailmaa sen täytyy joko panostaa rajusti sotilasrobotteihin tai sitten jotenkin tehdä väestöstään sotilaallisia tai sitten rekrytoida palkkasotilaita ympäri maailmaa. Varmaan Afrikasta löytyisi sotilaallisempaa porukkaa, ainakin niin kuin dollareita on. Voihan sitä aina palkata vaikka venäläisiä palkkasotilaita.
Amerikka joutuu perääntymään Afghanistanista. Tämä ei ole millään lailla yllättävää. Aikanaan jo Neuvostoliittolaiset joutuivat palaamaan häntä koipien välissä. Muslimit eivät halua, että vääräuskoiset ovat heidän maillaan. En tiedä mitä amerikkalaiset kuvittelivat olevansa. Harhaisia ja muutenkin todellisuudesta etääntyneitä. Amerikka ei yksinkertaisi voi pärjätä muslimeja vastaan, koska muslimeilla on suurempi väestönkasvu. Liikaväestöä voi huolettaa käyttää taisteluissa. Tämä on perinteellinen sotilaskansojen tapa toimia. Amerikkalaiset eivät yksinkertaisia kestä sellaisia tappioita kuin sotilaskansat. Tappioiden sietokyky ja väestönkasvu määrittävät kansan sotilaallisen toimintakyvyn. Amerikkalaisilla valtava teknologinen ylivoima, mutta muslimeilla on silti valtava sotilaallinen kapasiteetti, koska heillä on taistelijoita, jotka eivät pelkää kuolemaan kun taas amerikkalainen demokratia ei yksinkertaisesti kykene sellaiseen uhrautuvaisuuten kuin muslimit.
Sotamatematiikka on varsin yksinkertaisesta mutta amerikkalaiset eivät sitä ymmärrä, koska he eivät ole todellisia sotilaskansoja. Mitä tapahtuu jos muslimeilla on edes vähän paremmat aseet?
Kiina ja Venäjä aikovat tosissaan päästä irti amerikan prosessorivallasta. Tämä on hyvä uutinen suomalaisille sille se voi pidemmän päälle tarkoittaa sitä, että suomalaiset eivät enää joudu maksamaan kiskurihintoja prosessoreista vaan saamme ne laadukkaalla ja edullisella kiina hinnoittelulla.
Citing unmatched performance, production support and cost benefits of bringing the conventional takeoff and landing Lightning II model into its inventory, Switzerland said it will buy 36 F-35As, the standard variant, for the program. It passed up Boeing's F/A-18 Super Hornet, Airbus' Eurofighter Typhoon and Dassault's Rafale, also competing for the program.
Sveitsi sitten päätti hankkia F-35. F-35 on edistyksellinen häivehävittäjä. Suorituskyvyltään F-35 on ainakin jossain mielessä paras valinta, tosin kallis sellainen.
Paljon riippuu siitä minkälaiseen käyttöön hävittäjiä ostetaan. Itse kannatan miehittämättömien alusten laajamittaista käyttöä. Miehittämättömien koneiden kehittäminen vie kuitenkin aikaa ja yksi sukupolvi miehitettyjä koneita ehditään kuluttaa loppuun ennenkuin miehittämättömät ovat joka suhteessa ylivoimaisia.
Nyt on sinällään huono aika ostaa hävittäjiä, koska siirtymä miehittämiin tulee kiihtymään vielä paljon. Kannattaakko sitoutua niin vahvasti miehitettyyn teknologiaan. Se puoltaisi sitä, että ostetaan mahdollisimman halpa vaihtoehto ja pyritään siirtymään pois miehitetystä mahdollisimman nopeasti.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja ulkoasianvaliokunnan jäsen Paavo Arhinmäki pitää tärkeänä, että autonomiset asejärjestelmät, eli niin sanotut robottiaseet, kielletään. Arhinmäki on esittänyt asiasta kirjallisen kysymyksen ulkoministeri Pekka Haavistolle. Arhinmäki haluaa varmistaa, että Suomi edistää hallitusohjelman tavoitetta robottiaseiden kieltämiseksi.
Meille Supisteille robottiaseet ovat tärkeitä. Pidetään tärkeänä, että ihmisen tappamista ei saa antaa pelkästään ihmisille vaan tietokoneille tulee antaa myös oikeus tulitaisteluun. Rohkea ja isänmaallinen taistelurobotti taistelee monasti urheammin kuin laiska ja pelkäävä ihminen.
The build-up has been impossible to ignore: thousands of Russian troops deployed towards Ukraine; US warships reportedly heading for the Black Sea and Russia's foreign ministry warning them off "for their own good".
As the hostile rhetoric and military moves around Ukraine have intensified, Western politicians have begun fearing an open invasion and urging Russia's Vladimir Putin to "de-escalate".
Russia has refused: the defence ministry this week insisted its moves were in response to "threatening" Nato exercises in Europe.
Yrttiaho vaatii myös, että kymmenien miljardien eurojen hävittäjähankinnan eli HX-hankkeen kustannuksia käsittelevä tarkastuskertomus on sekin käytävä avoimesti uudelleen läpi. Tarkastuskertomus on viime vuodelta.
Yrttiaho pitää kyseenalaisena sitä, että laaja raportti on lähes kokonaan salattu, myös kustannuksia käsittelevät osat. Vain finanssipoliittisia vaikutuksia yleisellä tasolla käsittelevä osa on julkinen.
Epäselvyyttä on koko HX-hankkeen ajan ollut siitä, riittääkö 10 miljardin tilausvaltuus ja paljonko lisäksi ovat elinkaarikustannukset.
– VTV allekirjoittaa puolustusministeriön ja valtioneuvoston esittämiä lukuja myötäillen vain 20 miljardin kokonaiskustannukset, vaikka mm. eduskunnan puolustusvaliokunnan lausunnossaan esittämä kustannusrakenne tuottaa 30 miljardin kustannukset. Epäselvyys on 10 miljardin luokkaa, Yrttiaho huomauttaa.
Puolustusvaliokunta totesi viime vuonna asiaa koskeneessa lausunnossaan todennut, että ”puolustusmateriaalihankkeissa kaluston hankintahinta on noin 1/3, ja elinkaarikustannukset muodostavat 2/3 kokonaishinnasta”. Myös kansainvälisistä vertailutiedoista on luettavissa, että elinkaarikulut ovat tällaisissa hankkeissa hankintahintaan nähden kaksinkertaiset.
– HX-hankkeen kuluarviota on kaunisteltu alkuperäisestä 30 miljardista 20 miljardiin euroon, mikä on selvästi alakanttiin, Yrttiaho sanoo.
Internetti lienee helpoin tapa hyökätä Länsimaita vastaan, koska ne ovat niin riippuvaisia Internetistä. Kaikki pyörii Internetin ympärillä aina sähköstä vesihuoltoon asti.
Kaikkien servereiden ja muiden sellaisten ylläpitäminen ja päivittäminen on mahdoton urakka eli aina jää koneita, joita ei ole jostain syystä päivitetty. Yleensä näitä syitä on paljon. Lisäksi ihmiset ovat niin typeriä, että jopa jonnekin parkkihalliin jätettyä USB tikkua saatetaan kokeilla jossain tietokoneessa. Mahdollisia tapoja hyökätä tietokoneita vastaan lienee äärettömän monta eli niitä ei voi mitenkään estää. Nykyään haaveillaan tekoälyn käytöstä tietomurtajia vastaan muutta siinä on omat ongelmansa, koska tekoäly voi toimia miten sattuu.
Johtaminen: suomalaisen kyberturvallisuuden suurin heikkous on sen johtamattomuus. On ymmärrettävää, että vastuuta on haluttu hajauttaa eri tahoille, mutta samalla olemme tilanteessa, jossa tätä kaikkia koskettavaa asiaa ei riittävästi johda kukaan. Perinteisen hierarkisen johtamismallin luomisen sijasta kyberturvallisuus tarvitsee vahvaa verkoston johtajuutta riittävin toimivaltuuksin.
Tahtotila: on päätettävä mikä on jatkossa kyberturvallisuuden kansallinen tahtotila ja suhteutettava toimenpiteet sekä resurssit sen mukaisesti. Edellytyksiä edelläkävijyyteen Suomella on, mutta nyt tarvitaan puheiden sijasta tekoja. Kyberturvallisuudessa Suomella on todelliset mahdollisuudet olla edelläkävijä niin yhteiskunnallisesti kuin myös liiketoiminnallisesti.
Osaaminen: osaamisen tasoa on pystyttävä nostamaan ja laajentamaan. Alan koulutus ja tutkimus on viime vuosina lisääntynyt, mutta alan osaajista on jo nyt Suomessa puute. Osaajien kouluttaminen edellyttää hajanaisen koulutuksen nykyistä parempaa koordinaatiota oppilaitosten välillä sekä tutkimustoiminnan monipuolistamista.
Kansalliset yritykset ja niiden omistajuus: useiden menestyvien suomalaisten yritysten siirtyminen ulkomaalaisomistukseen vaarantaa kyberomavaraisuuttamme. Huippuosaamista tulee tarvittaessa valtiollisin toimin pystyä pitämään Suomessa, ja suomalaisten tuotteiden tukeminen vientimarkkinoilla on ymmärrettävä yhtenä kärkihankkeena.
Yleinen kiinnostus: yleisen kiinnostuksen lisääntymisestä huolimatta on tietoisuutta kyberturvallisuudesta järjestelmällisesti lisättävä niin poliittisten päättäjien, yrityselämän kuin kansalaisten keskuudessa.
Onko mitään tehtävissä? Ei oikeastaan, koska turvallisten tietojärjestelmien rakentaminen lienee mahdotonta. Yhden heikkouden kun korjaat niin tilalle tulee kymmenen uutta. Terminator 3:ssa Supertekoäly ottaa ohjat haltuunsa 60 TFlopsin tehoissa. Aikanaan 60 TFlopsia oli paljon; sillä pääsi TOP10 ensimmäiseksi.
Nykyään ei taida enää olla sellaista taloutta, joka ei olisi Internetistä riippuvainen. Kyberturvallisuus on tärkeämpää kuin moni muu turvallisuuden ala, koska se koskettaa kaikkia. Kyberturvallisuuteen pitäisi investoida vähintään yhtä paljon kuin perinteisiin kohteisiin. Mitä hyötyä on ilmavoimista, jos koko maa on pimeänä, ilman vettä ja rahaliikenne seis. Jos Internet lamaantuu niin melkein kaikki muukin on seis.
Riikassa toimivan Naton Stratcom-osaamiskeskuksen raportti Suomen hallitukseen kohdistuneesta naisvihamielisestä verkkopuheesta tuntuu iskeneen moneen hermonpäähän. Reaktiot ovat olleet kovia monin tavoin ja kuten tällaisissa kuohunnoissa usein, menevät asiat myös iloisesti sekaisin.
NATOssa ollaan huolissaan sananvapaudesta ja siitä, että politikkaan pyritään vaikuttamaan. Politiikkaan kuuluu väistämättä se, että ei olla asioista samaa mieltä. Edes ns. faktoista voidaan olla montaa mieltä.
Politiikkaa kehittyneessä polittisessa järjestelmässä tehdään pitkälti politiikan vuoksi. Tälläinen itseään viittaava poliittinen järjestelmä on osoitus kehittyneestä poliittisesta ajattelusta. Nyt on edetty yksinkertaisesta faktapohjaisesta kehittyneeseen Supistiseen politiikka käsitykseen.
Politiikka on niin monimutkaista kuin vain voi olla. Mitään kovin järkevää on vaikea sanoa. Yhteen aikaan jotkut haaveilivat yksinapaisesta poliittisesta järjestelmästä, joka olisi vakaa. Aikanaan kun vielä oli Neuvostoliitto niin silloin oli kaksi napaa. Nyt ollaan menossa moninapaiseen maailmaan. Itse pidän moninapaisuutta parempana kuin yksi ja kaksi, koska silloin politiikan teolla on enemmän vaihtoehtoja eikä kukaan pysty dominoimaan samallalailla muita. Mitä iloa on poliittisesta järjestelmästä, joka on tylsä ja vailla sekavuutta? Ei mitään.
We all know that multilateralism is essential to our world vision but also facing strong headwinds. However, with the new US administration in office there is a real opportunity to work for its revival even if this is not going to be an easy task. First because there are differences all over the world about how to rebuild it. Second because in a multipolar and fractured world, the geopolitical basis for multilateralism is changing. Third because Europe, like other global players in the world, will have to work in a more assertive way to advance its interests in a more transactional world.
Amerikassakin pidetään F-35 kalliina, toisaalta Yhdysvallat tarvitsee tehokkaan hävittäjän pystyäkseen olemaan uskottava toimija ilmassa.
Hävittäjäkone F-35 Lightning II Joint Strike Fighter on historian kallein asejärjestelmä. Sen elinkaarikustannuksiksi Yhdysvaltain veronmaksajille on arvioitu 1 600–1 700 miljardia dollaria. Jälkimmäinen summa vastaa yli 1 400 miljardia euroa.
F-35 on vuosien varrella kohdannut monenlaista arvostelua. Hinnan lisäksi sen suorituskykyä on sanottu ylimainostetuksi ja koneessa on havaittu lukuisia vikoja.
Itse kannatan miehittämätöntä sodankäyntiä. Droneihin ja muuhun tekoälysotaan pitää siirtyä mahdollisimman nopeasti. Perustelut tähän ovat pitkälti eettiset. Jos sota siirtyy tekoälyn vastuulle; niin silloin tulee vaikeaksi enää ihannoida sotaa inhimillisen urheuden näyttämönä vaan sodasta tulee se mikä se todellisuudessakin on eli teurastusta.
Mitalit sun muut menevät taisteluroboteille. Elokuvissa täytyy näyttää kuinka urheat taistelurobotit tappavat ihmisiä niinkuin elokuvassa Terminator. Parasta rauhan työtä on edistää sodan automatisointia.
Army scientists have teamed with the Defense Advanced Research Projects Agency and others to build a monitor that would detect COVID-19 proteins in the air.
Amerikan armeija ja DARPA kehittävät testin, jolla saa testettua ilmasto onko siinä Kornaa (eli Covid-19). Bioase osaaminen auttaa taistelussa Koronaa vastaan.
Kaikkea Neuvostoliiton salaisen poliisiin (Tšeka, GPU, MVD, NKVD, KGB) toimintaan liittyvää aitoa materiaalia verhoaa yleensä salaisuuden varjo. Siihen liittyvä arkistomateriaali on Venäjällä nyt suljettu ulkomaalaisilta tutkijoilta. Ukrainassa kaikki on toisin; vuodesta 2014 paikallisen KGB:n arkistofiliaali (GDA- SBU) on ollut avoinna myös läntisille tutkijoille.
Etuja voisi ajatella syntyvän siitä, että NATOssa on osana isompaa kokonaisuutta ja yhteisöä. NATOn jäsenenä saa myös koulutettua omaa armeijan henkilöstöä yhdessä. Tietysti moniin asioihin pystyy hankkimaan tietotaitoa ilman NATOn jäsenyyttä, mutta tietoa ja osaamista on luultavasti helpommin saatavilla NATOn jäsenenä. Osaamisen ja tiedon jakaminen on iso osa NATOn toimintaa. Osaamisen arvo voi olla suuri. Tietysti paljon tietoa löytyy kirjoista ja muualtakin mutta hyvä koulutus on silti arvokasta. Yhteiset sotaharjoitukset ovat hyvä tapa oppia uutta ja kehittää vanhaa. Toisaalta osa NATOn tiedosta lienee silti sellaista, jolla ei ehkä ole Suomelle kovin suurta arvoa. Lisäksi koska Suomen olosuhteet poikkeavat muista, niin onko siellä sitten Suomelle sopivaa osaamista paljoakaan. Talvi- ja muut olosuhteet poikkeavat NATOn valtavirran olosuhteista.
NATO maista iso osa on aika lämpimiä eli kesätaisteluosaaminen ei Suomelle pelkästään riitä kovin pitkälle. Lähinnä siis edut olisivat iso yhteisöä ja tietotaito. Myös NATON pelotevaikutus on merkittävä. Ongelmia NATO jäsenyydessä myös on. Etujen ja haittojen puntaroiminen on poliittinen kysymys. Suomessa on paljon NATOn vastaisia voimia.
Itse kirja on siis julkaistu vuonna 2003. Kriittisessä paikassa siis, olihan heti seuraavana vuonna vuorossa Naton toinen suuri itälaajennus, jossa Romania, Bulgaria, Slovakia, Slovenia ja jopa entiset neuvostotasavallat, Viro, Latvia ja Liettua, otettiin halunsa mukaisesti Naton jäseniksi. Eli elettiin juuri sitä aikaa, kun Suomessa keksittiin ryhtyä höpsöttelemään, että Suomihan ei mitenkään voi liittyä Natoon noin ”väärässä viitekehyksessä”. (Sic!) Siis aivan kuin olisi ollut vaarassa, että Natossa olisi jotenkin ajateltu, että Suomikin on jokin ihmeellinen entinen sosialistimaa. Tai jotain tuon suuntaista argumentointia muistan kuulleeni, monestakin suusta.
Kirjassa listatut 51 ”hyvää syytä” ovat siis nyt jo 18 vuoden takaa, mutta kun argumentointi Suomen Nato -jäsenyyttä vastaan ei ole noista ajoista miksikään kehittynyt, niin ”syyt” voi esittää tässä sellaisinaan. Katsotaan moneenko teesiin löydän antiteesin ja löytyykö mistään synteesiä.
Isoin ongelmahan NATO:ssa on, että siinä sotkeutuu sellaisiin globaaleihin konflikteihin, joissa Suomi ei olisi muuten mukana ollenkaan. Esim. USA:n ja Kiinan kamppailu vallasta. Suomelle ei tässä ole edullista olla Yhdysvaltain mukana Kiinan vastaisissa toimissa. Sama koskee Venäjää, ei ole mitenkään Suomen etujen mukaista olla Venäjää vastaan. Yleensä ei kannata sotkeutua suurvaltojen tappeluihin. Sama luonnollisesti koskee myös muslimeja. Muslimien vastaisiin ryhmiin ei kannata sotkeutua, sillä muslimit ovat maailmassa iso ryhmä. Väkiluvultaan paljon yli USA:n.
Yhdysvaltain strategisen esikunnan, STRATCOM:n päällikkö pitää ydinsodan mahdollisuutta reaalisesti huomioonotettavana, ja arvostelee US.Armyä keskittymisestä vuosien ajan terrorismintorjuntaan ja paikalliskonflikteihin. Yhdysvaltain laivaston julkaisussa ilmestynyt kirjoitus saikin heti kommentit Venäjältä.
Amiraali Charles Richard varoittaa, että ydinsota, jossa Venäjä tai Kiina ovat toisena osapuolena, on ”todellinen mahdollisuus”. Amiraali viittaa tässä yhteydessä näiden valtioiden käyttäytyvän nykyisin ”epävakautta lisäävästi”.
Herkästi unohtuu, että maapallolla on vieläkin paljon ydinaseita ja niitä voidaan myös käyttää. Suomellahan ei ydinaseita ole ja EU:ssakin vain Ranskalla. Kaikki varmaan tietää, että Venäjällä on ydinaseita aika monenlaisia aina salkkupommista mannertenvälisiin monikärkiohjuksiin asti. Avaruudessa ei jonkun sopimuksen nojalla saa niitä olla mutta kuka tietää vaikka siellä niitä kiertäisi.
Nyt täytyy muistaa, että elettiin kylmän sodan aikaa, jolloin suurvaltojen välinen ydinsota oli varteenotettava mahdollisuus (on itse asiassa vieläkin, mutta sitäkään ei enää löydä nykyisistä skenaarioista). Jokainen ymmärsi, ettei ydinsotaa voinut ennustaa; se saattoi alkaa pienestäkin inhimillisestä tai teknisestä virheestä. Juuri tällaista tilannetta Kubrick kuvasi elokuvassaan. Silti siihen oli kyettävä varautumaan ja mielellään estämään se. Kahnin mukaan se tapahtuu parhaiten kirjoittamalla tarina ydinsodasta: miten se alkaa, miten se eskaloituu ja miten se päättyy. Tämän seurauksena, osittain Kahnin vaikutuksesta, syntyi kauhun tasapaino: Yhdysvaltain oli kyettävä luomaan uskottava vaikutelma, että se pystyisi kaikissa olosuhteissa vastaiskuun, jolloin ensi-iskua ei kannattaisi lainkaan tehdä.
Tämä tekniikka levisi laajalle, mutta se sai osakseen myös kritiikkiä. Kirjassaan "The Year 2000: A Framework for Speculation on the Next Thirty-Three Years (Macmillan 1967) Kahn ja Wiener ennakoivat jo nykyistä skenaariosuunnittelun rappiotilaa: "Yhden kritiikin mukaan vain "paranoidi" persoonallisuus, joka on katteettoman varautunut, epäluuloinen ja vihamielisyyteen varautuva, voisi ajatella sellaisia kriisejä, provokaatioita, agressioita ja juonia, jotka ovat tyypillisiä monille poliittis-sotilaallisille skenaarioille. Valitettavasti tämä luonnehdinta näyttää enemmänkin sopivan näille poliittis-sotilaallisille tapahtumille, joita todellinen maailma tarjoaa, ja joihin suunnittelijan tulee varautua, pikemminkin kuin suunnittelijan psykodynamiikalle".
Kommunistiset Nuoret (KN-KTP) osoitti mieltään lauantaina 30.1.2021 Helsingissä Kolmen Sepän aukiolla. Mielenosoitus järjestettiin uusien hävittäjäkoneiden hankintavaltuuksien perumiseksi ja sotilasliitto Naton kanssa tehtyjen sopimusten irtisanomiseksi.
– Sanna Marinin hallitus sanoo puolustavansa vähävaraisia ja tavallista kansaa. Siitä huolimatta Marinin hallitus on päättänyt käyttää 10 miljardia euroa uusien hävittäjien hankkimiseen. Hävittäjien käyttökustannukset tulevat olemaan noin 20-30 miljardia lisää. Samaan aikaan kun terveydestä, vanhuksilta ja köyhiltä on leikattu ovat porvaripuolueet suunnitelleet vesi kielellä uusia asehankintoja. Nyt tuota samaa kansan vastaista linjaa jatkaa Marinin mukamas “vasemmistolainen” hallitus.
– Kommunistinen työväenpuolue ja nuoret puhuvat tätä hävittäjähankintaa vastaan, koska kapitalistien omistamassa valtamediassa tai eduskunnassa ei kukaan sitä vastusta. Kaikki perussuomalaisista ja kokoomuksesta vasemmistoliittoon hyväksyvät hävittäjähankkeen. Eduskuntapuolueet ovat liikuttavan yksimielisiä siitä, että samalla kun kansa kärsii pandemiasta ja valtio velkaantuu, kymmeniä miljardeja on syydettävä hävittäjiin. Ei ihmisten koulutukseen, terveyteen, elämään – vaan sotaan ja ihmisten tappamiseen.
Suomessa on vastustetaan laajalti hävittäjä hankintaa sen kalleuden takia. Moni haluaisi käyttää rahat esim. terveydenhuoltoon, koulutukseen ja eläkkeisiin. Hävittäjien todelliset kokonaiskustannukset ovat luultavasti paljon virallisia numeroita korkeammat. FAF:illa on poliittiset syyt alimitoittaa kustannukset, koska silloin kauppa on helpompi saada aikaiseksi. Miehitettyjen lentokoneiden taru on muutenkin lopussa; tekoäly (eli Dronet) tulevat jokatapauksessa muuttamaan ilmasodan käynnin. Pidemmän päälle ei ole mitenkään mahdollista, että miehitetyt ilma-alukset olisivat sotilaallisesti relevantteja alustoja. Nyt pitäisi laittaa jäitä hattuun ja arvioida olisiko mahdollistaa siirtää hankintoja jonkun verran tulevaisuuteen ja ostaa sitten miehittämättömiä hävittäjiä. Suomi voisi kehittää itse miehittämättömän hävittäjän ihan tyhjältä pöydältä esim. ruotsalaisten tai ranskalaisten kanssa. Tälläinen olisi monta kertaa järkevämpää kuin hirttäytyä miehitettyyn hävittätekniikkaan.
Muutenkin sodankäynnin luonne on muuttunut. En jaksa uskoa, että Venäjä hyökkäisi Suomeen ilman pakottavaa syytä. Jos Suomi pysyy puolueettomana emmekä sotkeude mihinkään Venäjän vastaiseen politiikkaan pidän varsin epätodennäköisenä, että Venäjä hyökkäisi Suomeen. Sama tietysti koskee muslimien vastaisia toimia, kannattaa antaa amerikkalaisten ja muslimien taistella keskenään. Myöskään kiinan kanssa ei kannata kolistella sapelia.
Teollisen yhteistyön velvoite sisältyy molempiin strategisiin hankkeisiin, sekä Laivue2020- että HXhävittäjähankkeeseen. Molemmissa edellä mainituissa hankkeissa teollisen yhteistyön minimiosuudeksi on asetettu 30 % hankinnan kokonaisarvosta. Tällä teollisen yhteistyön määrällä voidaan, huomioiden teollisen yhteistyön sääntöjen määräykset ja kotimainen puolustusteollinen pohja, lähtökohtaisesti varmistaa kotimaisen teollisuuden merkittävä osuus hankinnan toteuttamisessa ja samalla turvata riittävä sotilaallinen huoltovarmuus sekä mahdollisuus Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan syventämiseen.
Jo aikanaan Hornetteja ostettaessa sovittiin vastakaupoista. Näillä vastakaupoilla pyrittiin edistämään Suomen taloutta. Lienee todennäköistä, että vastakauppavaatimus nostaa lentokoneiden hintaa ainakin jonkun verran. Vastakauppoja käytetäään kuitenkin yleisesti.
Puolustusvoimien HX-hankkeella korvataan F-18 Hornetin suorituskyky monitoimihävittäjillä. Vaihtoehtoina on viisi konetyyppiä: F-35 (Lockheed Martin, USA), F-18 Super Hornet (Boeing, USA), JAS
Kaupan arvo on hankintavaiheessa noin 7 – 10 miljardia euroa. Tämä on tähän mennessä Suomen
suurin puolustushankinta ja se herättää suurta kiinnostusta myös ulkomailla. Valtioneuvosto tekee
päätöksen valittavasta konetyypistä seuraavalla hallituskaudella 2021. Teollinen yhteistyö ja sen
määrittely ovat osa käynnissä olevaa HX-hankintaprosessia, josta vastaa Puolustusvoimien Logistiikkalaitos. Teollinen yhteistyö on yksi HX-hankkeen päätöksentekokriteereistä.
En tiedä sitten onko niistä oikeasti hyötyä vai haittaa. Monessa mielessä Ruotsi olisi hyvä yhteistyökumppani. Mitä enemmän Ruotsi saa myytyä Jasseja, sitä enemmän suomalaisille sataa tilauksia. Suomen ja Ruotsin taloudet ovat niin integroituneita, että Suomi hyötyy epäsuorasti ilman vastakauppojakin. Toistaalta pitäisi ehkä miettiä miten tulevaisuudessa taistellaan; onko ihmisellä on virkaa ohjaamossa tekoälyn kehittyessä.
Sodankäynti on suurten muutosten kourissa. Erilaiset kyberuhat realisoituvat, koska Länsimaat ovat tehneet itsestään riippuvaisia tietokoneista. Idän jätit: Venäjä ja Kiina pitävät yllä kovaa valvontaa Internetissä, joka tekee niistä vaikeampia maaleja. Lisäksi sekä Kiinassa että Venäjällä käytetään Linuxia, jota monet pitävät ylivertaisen turvallisena verrattuna erittäin haavoittuvaan Windowsiin verrattuna.
Demokraattiset valtiot ovat lisäksi haavoittuvaisia muunkin laiseen kybervaikuttamiseen, josta Qanon on hyvä esimerkki. Myös ilmastonmuutos luo täysin yllättäviä ja erilaisia riskejä.
Vähään aikaan ei ole tullut kirjoiteltua mitään kun on ollut kiirusta. Nyt on suvantovaihe ja aikaa kirjoittamiseen on enemmän.
Hävittäjähankinta on edennyt pitkälle. Perinteiset miehitetyt hävittäjät ovat kuitenkin katoavaa kansanperinnettä. Uudet hävittäjät jäävät helposti miehittämättömien dronien jalkoihin.